Puheenvuoro

Psykoosilaaturekisteri parantaa hoidon laatua ja tuloksia

Mikael Rydenfelt
Pitkäjänteiset potilaiden toimintaa ja työntekoa tukevat interventiot ovat keino, jolla vaikeiden psykoosien kuten skitsofrenian hoidon tuloksia voidaan parhaiten parantaa, sanoo kirjoittaja. Psykoosien hoidon laaturekisteri ohjaa lisäämään vaikuttavien hoitomenetelmien käyttöönottoa.
Pitkäjänteiset potilaiden toimintaa ja työntekoa tukevat interventiot ovat keino, jolla vaikeiden psykoosien kuten skitsofrenian hoidon tuloksia voidaan parhaiten parantaa, sanoo kirjoittaja. Psykoosien hoidon laaturekisteri ohjaa lisäämään vaikuttavien hoitomenetelmien käyttöönottoa.

ALIO

Psykoosien hoidossa ja tuloksissa on kuitenkin edelleen alueellisia eroja ja yleisesti hoidon laadussa on paljon kehittämisen tarvetta. Voidaan olettaa, että psykoosia sairastavien potilaiden lääkehoito toteutuu tällä hetkellä kohtalaisen hyvin. Huonommin on saatavilla pitkäjänteisiä psykoterapioita tai toiminta- ja työkyvyn palautumista edistävää psykososiaalista kuntoutusta.

Pitkäjänteiset potilaiden toimintaa ja työntekoa tukevat interventiot ovat keino, jolla vaikeiden psykoosien kuten skitsofrenian hoidon tuloksia voidaan parhaiten parantaa.

Moniulotteinen psykoosien hoidon laaturekisteri ohjaa lisäämään vaikuttavien hoitomenetelmien käyttöönottoa ja mahdollistaa hoidon tulosten arvioinnin. Hoidon laatu on keskeinen hoidon vaikuttavuutta ja sairauden kokonaiskustannuksia määrittävä tekijä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Psykoosien hoidon laaturekisteripilotti toteutettiin vuosina 2019–2020 osana Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) koordinoimaa terveydenhuollon laaturekisterien kehittämishanketta. Hankkeen päätavoite oli selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voidaan organisoida, rahoittaa ja ylläpitää. Pilottihankkeissa kehitettiin laaturekisterijärjestelmää tietylle sairausryhmälle kuten psykoosit.

Psykoosien hoidon laaturekisteriin koottiin potilaat, joilla oli psykoosihäiriön diagnoosi. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät psykoottiset mielialahäiriöt, elimelliset aivo-oireyhtymät sekä lääkkeiden ja päihteiden käytön aiheuttamat psykoottiset häiriöt.

Kohderyhmän psykoosien elämänaikainen esiintyvyys on 2,3 prosenttia väestöstä, Suomessa 126 000 ihmistä, joista 55 000 sairastaa skitsofreniaa. Vuosittain sairastuneita on 44 henkilöä 100 000 asukasta kohti, yhteensä 2  400 henkilöä, joista puolet on skitsofreniaan sairastuneita.

Laaturekisteriin tietoja koottiin sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmistä (Hilmo, AvoHilmo ja SosiaaliHilmo). Alueittain kuvattiin psykoosien esiintyvyys, avo- ja sairaalahoidot (myös asumispalvelut), pakkotoimet, sairaalahoidon uusiutumiset ja hoidon jatkuvuus avohoitoon.

Pilottivaiheen analyyseja on kuvattu loppuraportissa (www.thl.fi/laaturekisterit -> laaturekisteripilottien raportit ja päätöstilaisuus). Tulokset osoittivat alueiden välillä huomattavia eroja psykoosien hoidossa.

Psykoosien hoidon laaturekisterin kehittämistyötä on jatkettu tämän vuoden aikana, yhtenä painopistealueena analyysityö. Psykoosien hoidosta kootaan tietoa koko maan tasolla ja alueellisesti sekä varmistetaan valitun mittarin laadun arvioinnin kriteerit (mittarin validointi).

Laatutyössä vertaillaan alueiden välisiä eroja kuten diagnoosijakaumaa ja hoidon jatkuvuutta kuvaavia laatuindikaattoreita, esimerkiksi tuetussa asumispalveluissa asuvien osuutta sairaalasta kotiutetuista. Muita vertailtavia lukuja ovat hoidossa olevien osuus kohderyhmästä, avohoidon intensiivisyys, sairaalahoitopäivien ja avohoitokäyntien suhdeluku sekä kuolleisuus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pakon käytöstä ja tahdosta riippumattomasta hoidosta tehdään myös vertailuun soveltuvia laatuindikaattoreita. Pakon käytön merkitystä mahdollisena hoidon laatua heikentävänä ja sairaalahoidon uusiutumisriskiä lisäävänä tekijänä tullaan myös tarkastelemaan.

Tavoite on aloittaa psykiatrian toimenpidekoodien perusteella uusien hoidon laatua kuvaavien indikaattoreiden määrittely, esimerkiksi psykoedukaation ja kognitiivisen psykoterapian toteutuminen, sekä laajentaa toimenpidekoodit valtakunnallisiksi.

Tavoitteena on moniulotteinen ja kokonaisvaltainen psykoosipotilaan sairauden tilaa ja kehittymistä, toimintakykyä ja elämänlaatua seuraava rekisteri, johon kootaan eri tietolähteistä kansallisesti määritelty minimitietosisältö sisältäen potilaan taustatiedot, hoitotoimenpiteet ja hoidot sekä hoitotulokset.

Terveydenhuollon tietoihin yhdistetään tietoja sosiaalihuollosta (SosiaaliHilmo), sosioekonomisesta tilanteesta (Tilastokeskuksen FOLK-aineisto), psykiatrisista ja somaattisista diagnooseista, hoitotoimenpiteistä ja hoidoista (Hilmo-rekisteri ja THL-Toimenpideluokitus) sekä lääkitystietoja (Kela ja Kanta-arkisto). Lisäksi kootaan tietoja laboratoriotuloksista sekä eläke- ja kuntoutustietoja (Kela ja Eläketurvakeskus).

Hoitotuloksia määrittelevät tiedot kuolleisuudesta ja kuolinsyistä, oireiden lievittymisestä, toimintakyvystä, elämänlaadusta, hoidon komplikaatioista ja somaattisesta terveydestä. Lisäksi mitataan potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon. Kliinistä toipumista laajemmat potilaiden elinolosuhteita, toimintaa ja työntekoa kuvaavien tietojen ottaminen mukaan laaturekisteriin on erityisen tärkeää.

Mielenterveysalan ammattilaisten osallistuminen ja sitoutuminen laadun seurantaan on välttämätön edellytys psykoosien hoidon laaturekisterin onnistumiselle. Rekisterin kehittämistyöstä tiedotetaan ja aiheesta keskustellaan laajasti erilaisilla foorumeilla. Tavoite on edistää mielenterveysalan ammattilaisten osallistumista ja tukea laadun seurannan kehittämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on LT, OTK, psykiatrian erikoislääkäri; Psykoosien hoidon laaturekisterin vastuuhenkilö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.