Puheenvuoro

Luisuuko Bosnia taas sotaan?

ALIO

Bosnia-Hertsegovinan sekava sisäpoliittinen tilanne on ajautumassa umpikujaan. Venäjän tukema, ja presidentti Vladimir Putinin poliittisista manöövereistä mallia ottanut, Bosnian Serbitasavallan populistinen presidentti ja vahva mies Milorad Dodik on ajanut maansa sodan partaalle. Ilmeisesti Dodik laskee, että Euroopan huomio on nyt pakolaiskriisissä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, joten nyt on aika toimia.

Miten on mahdollista, että Euroopan sydämessä tilanne pääsee kehittymään näin hallitsemattoman tulenaraksi? Onko EU taas nukkunut?

Daytonissa 26 vuotta sitten sovittu rauhansopimus lopetti lähes kolme vuotta jatkuneen verisen Bosnian sodan. Rauha synnytti Balkanille keinotekoinen, uskontoryhmien mukaan etnisesti jakautuneen valtion, jota ei ole saatu toimimaan – yrityksistä huolimatta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Bosnia-Hertsegovinan kolmijäsenisessä presidenttineuvostossa serbejä edustava Milorad Dodik on avoimesti haastamassa koko Bosnian valtion olemassaoloa. Avointa sotaa hän silti tuskin etsii. Dodik on uhannut julistaa johtamansa osatasavallan – Republika Srbskan – itsenäiseksi. Hän haluaa perustaa alueelle myös serbien oman armeijan. Jos julistus toteutuu kahdesta, pitkälti itsenäisestä alueesta – serbien tasavallasta sekä bosniakkien ja kroaattien hallinnoimasta federaatiosta – muodostuva Bosnia-Hertsegovinan valtio hajoaisi.

Itsenäisyys olisi kuitenkin vain välitavoite. Dodikin ja hänen kannattajiensa pitkäjänteisempänä ajatuksena nähdään serbialueiden yhdistäminen naapurissa, rajan takana olevaan emo-Serbiaan.

1990-luvulla käyty Jugoslavian hajoamissota oli Euroopalle ahdistava kokemus. Sodissa kuoli yli 100 000 ihmistä. Haavoittuneiden ja pakolaisten määrä lasketaan sadoissatuhansissa. Rauhansopimus ei poistanut jännitteitä. Toistaiseksi avoimet yhteenotot on saatu hillittyä rauhanturvaajien ja voimakkaan taloustuen avulla.

Epävakauden perussyynä on rauhansopimus. Se loi alueelle valtion, joka betonoi Bosnian sodan syynä olleet etniset rakenteet ja niiden luomat jännitteet.

Bosniassa on maailman monimutkaisin, kolmikerroksinen, byrokraattinen ja äärettömän korruptoitunut hallintorakenne. Tilanteesta hyötyvät paikalliset poliitikot eivät ole edes halunneet muuttaa tilannetta. Tavalliset ihmiset tosin ovat väsyneet sekavuuteen, mutta eivät silti halua sotaa. Nuoret hakeutuvat Bosniasta muualle.

Maan sisäisen kaaoksen taustalla on monia ulkopuolisia hämmentäjiä. Naapurivaltiot, Kroatia ja etenkin Serbia, ovat Bosnian sisäpolitiikassa aktiivisia toimijoita. Bosnian kroaateilla ja serbeillä on myös Kroatian ja Serbian kansalaisuus, joten he voivat äänestää ja olla näin ratkaisijoina myös naapurimaiden vaaleissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sopankeittäjät eivät lopu tähän. Unkarin Viktor Orban tukee serbejä ja Slovenian kiistelty populistipääministeri Janez Jansa on poliittisesti Orbanin linjoilla. Venäjän Vladimir Putin tukee Serbiaa ja Bosnian serbejä. Myös Turkin presidentti Recep Erdogan haluaa laajentaa maansa valtaa Balkanilla. Hän on Bosnian johtavan muslimipoliitikko Bakir Izetbegovicin tyttären kummi ja myös yksi koko alueen ”kummisedistä”. Kiina on investoinut Balkanille miljardeja ja haluaa lisää poliittista sekä taloudellista vaikutusvaltaa.

Tällaisessa poliittisessa hornankattilassa taustavoimien intressit saattavat laukaista konfliktin, jota paikalliset eivät välttämättä edes halua. Toisaalta tarkkailijat sanovat, että Dodik laskee, ettei hämmentynyt ja eripurainen länsi – ja ennen kaikkea Eurooppa – pysty löytämään tilanteen hillitsemiseksi lähestymistapaa. Itsenäisyysjulistus ei välttämättä johtaisi sotaan ja aseellisesta väliintulosta päättäminen olisi EU:lle mahdottomuus.

Jos Republika Srbska itsenäistyy, tämä johtaa automaattisesti siihen, että Bosnian kroaattialueet vaativat itsenäisyyttä. Muslimiväestönosalle jäisi jäljelle vain pieni, elinkelvottomana pidetty sirpaleinen osa Bosniaa.

Bosnian tilanteen kiristyminen vaikuttaa suoraan myös Euroopan unioniin ja Natoon. Kroatia ja Slovenia ovat Eu:n ja

Naton jäseniä. Kroatian eteläpuolella sijaitseva Montenegro kuuluu myös Natoon. EU:n Balkanin-strategiaan on kuulunut ajatus, että tulevaisuudessa alueen muutkin valtiot liittyisivät unioniin. Konflikti sotkisi suunnitelman Serbian, Pohjois-Makedonian sekä Kosovon ja Albaniankin EU-jäsenyydestä.

Balkanilla kehittyvää sekasortoa pidetään esimerkkinä uudesta globaalisesta poliittisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on aktiivisesti horjuttaa tietyn alueen ja sitä tukevien valtioiden poliittista vakautta. Vuosisatoja erilaisten kiistojen kohteena olleella alueella tällainen horjuttaminen ei ole edes vaikeaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on SPR:n eläkkeellä oleva viestintäjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
giristiinatiukkapipo
Srpska - ei Srbska
vaikka Serbia onkin Srbija.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.