Puheenvuoro

VPK-aate osoittautunut elinvoimaiseksi

ALIO

Tänään tulee kuluneeksi 225 vuotta Turun VPK:n perustajan apteekkari Erik Julinin (13.11.1796– 21.6.1874) syntymästä. Palokunta kunnioittaa perustajansa muistoa seppeleenlaskulla Turun vanhalla hautausmaalla. Julinin haudalle kiinnitettiin tämän vuoden elokuussa ensimmäinen palokuntalaisen hautamuistomerkki. Kyseessä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämä merkki, jolla kunnioitetaan vainajan tekemää työtä pelastusalalla. Merkki on tarkoitettu sekä alan ammattilaisille että vapaaehtoisille.

Palokuntalaiset tuntevat Erik Julinin Suomen vanhimman palokunnan Turun VPK:n perustajana. Palokunnan syntysanat lausuttiin Kupittaan kaivosalissa 28.8.1838. Julin toimi VPK:n päällikkönä vuosina 1840–1858.

Alun perin VPK-aate lähti liikkeelle Yhdysvalloista, jossa valtiopäivämies Benjamin Franklinin johdolla perustettiin ensimmäinen vapaaehtoispohjainen palokunta vuonna 1736. Suomen ensimmäisen VPK:n perustamiseen juuri Turkuun vaikuttivat Turun palo 1827 sekä turkulaisten porvareiden läheiset suhteet vanhaan emämaahan Ruotsiin, jossa ensimmäinen VPK oli perustettu 1830 Göteborgiin.       

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun historia tuntee Erik Julinin kuitenkin paljon laajemmin. Erikin isä Johan Julin osti Turun kaupunginapteekin vuonna 1814, ja perhe muutti Oulusta Turkuun. Isänsä kuoltua, Erik Julin hoiti Turun kaupunginapteekkia vuosina 1820–1852.

Erik Julinin yhteiskunnallinen toiminta oli erittäin laajaa. Hän oli apteekkari, teollisuudenharjoittaja, laivanvarustaja, Suomen Talousseuran jäsen, sivistystyön ja hyväntekeväisyystyön esitaistelija. On kirjoitettu, että kukaan 1800-luvun turkulaisista ei huolehtinut koko yhteiskunnan parhaasta siinä määrin kuin hän.

Julinilla oli omistuksia monissa teollisuusyrityksissä kuten Turun konepajassa, vanhassa laivaveistämössä, Halisten mylly- ja väritehtaassa, buldaanitehtaassa ja Turun fajanssitehtaassa. Yksi erikoisemmista Julinin yrityksistä oli osallistuminen Tyynellämerellä tapahtuneeseen valaanpyyntiin 1850-luvulla. Erik Julin keräsi etnografisia esineitä koko maailmasta, mihin hänellä oli hyvät mahdollisuudet laivanvarustajana. Julin lahjoitti kokoelmansa Turun gymnaasille vuonna 1852 ehdolla, että sitä hoidettaisiin yleisenä museona.

Erik Julinin merkitys tunnustettiin jo hänen elinaikanaan. Hänelle myönnettiin mm. Suomen Talousseuran suuri hopeamitali ja kauppaneuvoksen arvonimi. Erik Julin kutsuttiin Porin VPK:n ensimmäiseksi kunniajäseneksi 3.5.1874. Julin oli neuvoillaan auttanut Porin VPK:n perustamisessa 1863. Vaasan VPK rakensi itselleen harjoitustornin Julinin lähettämien piirustusten perusteella. Erik Julinin patsas sijaitsee nykyään Turun VPK:n talon edustalla, mutta patsas paljastettiin alun perin nykyisen Julinin kulman kohdalla vuonna 1948.

VPK-aate on osoittautunut elinvoimaiseksi. Nykypäivänä puhutaan sopimuspalokunnista, sillä sopimusten myötä VPK:t ovat kiinteä osa pelastustoimen järjestelmää. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 700 vapaaehtoispalokuntaa. VPK-järjestelmä mahdollistaa pelastustoimen lähipalvelut myös haja-asutusalueilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vapaaehtoispalokunnat ovat kohdanneet monia yhteiskunnallisia murrosvaiheita, mutta ne ovat osoittaneet taitonsa mukautua kunkin aikakauden haasteisiin. VPK-liike oli keskeisessä asemassa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, kun sääty-yhteiskuntaa oltiin muuttamassa kansalaisyhteiskunnaksi. Palokunnissa omaksuttiin jo varhain yhtäläisen äänioikeuden periaate.

Vapaaehtoisten palokuntien piirissä oli monenlaista harrastustoimintaa; laulukuoroja, soittokuntia, näytelmätoimintaa ja voimistelua. Tästä kulttuuriperinnöstä on elinvoimaisimpana säilynyt soittokuntatoiminta. Turun VPK:n puhallinorkesteri on nykyään toimivista harrastussoittokunnista vanhin. Syksyllä 2023 orkesteri viettää 150-vuotisjuhlaa.

Vuoden 1918 sisällissota jakoi palokuntalaisia, mutta auttamisen halu vei palokuntia eteenpäin. Myös toisen maailmansodan vuodet olivat ankara koetus. Pommituspaloja sammutettiin usein vaarallisissa olosuhteissa. Sopimuspalokuntien viime vuosikymmenten haasteita ovat olleet pelastustoimen kasvavat koulutus- ja toimintakykyvaatimukset sekä palokuntalaisten ikääntyminen. Laadukkaalla palokuntanuorisotyöllä voidaan osaltaan vastata näihin haasteisiin.

Erik Julin ehti nähdä Turun vakinaisen palokunnan perustamisen. Vakinaisen palokunnan perustaminen ei johtanut VPK:n merkityksen vähentymiseen, sillä puukaupungin tulipaloissa riitti työtä molemmille palokunnille. Hyvä yhteistyö ammattipalokunnan ja vapaaehtoispalokuntien välillä on jatkunut tähän päivään saakka. Turun entiset palopäälliköt ja aluepelastuslaitoksen nykyjohto ovat ymmärtäneet vaalia sopimuspalokuntatoimintaa.

Pelastustoimi on siirtymässä osaksi hyvinvointialueita vuoden 2023 alussa. Toivottavasti tulevilla hyvinvointialueilla ymmärretään Erik Julinin perintö – suomalaisen vapaaehtoispalokuntatyön arvo sekä pelastustoimen nykyisen kumppanuusverkoston mahdollisuudet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on turkulainen tietokirjailija ja Turun VPK:n varapuheenjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.