Kaikkien tulee pitää huolta siitä, että alustatyö on reilua
ALIO
Useat meistä ovat käyttäneet Uberin kaltaisia taksipalveluita tai tilanneet ruokaa, siivousta tai remontteja verkon kautta. Kun digitaalisen alustan välityksellä ostetaan työtä, puhutaan alustatyöstä.
Suuri osa alustatyön tekijöistä nauttii sen tuomista hyvistä puolista, kuten joustavuudesta ja vapaudesta. Työnvälitysalustojen avulla voidaan löytää uusia työllistymisen ja innovoinnin mahdollisuuksia, mutta alustatyö sisältää myös terveyttä ja hyvinvointia heikentäviä epäreiluuden riskejä. Näitä ovat esimerkiksi epävarmuus tulevista keikoista, heikot tulot suhteessa työmäärään tai työyhteisön puute.
Alustatyön odotetaan lisääntyvän ja vaikuttavan yhä laajemmin työelämään. Alustatyötä ostavat niin yksilöt kuin organisaatiot. Kysymys alustatyöstä ei koske vain ruokalähettejä tai taksinkuljettajia. Myös monenlaista asiantuntijatyötä, kuten kielenkääntöä, kulttuuria, henkilöstöpalveluja, tekniikkaa tai lakiasioiden hoitoa, hankitaan alustojen kautta.
On tärkeää, että alustatyöhön liittyvät toimijat – ostajat, tekijät ja työtä välittävät alustat – kiinnittävät huomiota alustatyön reiluuteen. Tutkimusten mukaan vapaaehtoisesta reiluudesta on ensinnäkin strategista hyötyä: se voi edistää työn tuottavuutta, yrityksen mainetta sekä ostajien ja keikkatyön tekijöiden uskollisuutta.
Työn reiluus on myös eettinen kysymys. Reilu työ on objektiivisesti ja itseisarvoisesti hyvää ja tavoiteltavaa. Eri maissa käyty keskustelu siitä, milloin alustoilla työskentelevät ovat yrittäjiä ja milloin työsuhteessa alustayritykseen, liittyy paljolti reiluuskäsityksiin.
Alustatyön reiluutta tutkiva Fairwork-säätiö on muotoillut periaatteet, jotka koskevat työstä saatavaa korvausta, työoloja, sopimuksia, johtamiskäytäntöjä ja työtä tekevien mahdollisuutta kokoontua ja yhteisesti puolustaa oikeuksiaan. Ne heijastavat pitkälti kansanvälisen työjärjestö ILOn tavoitteita, jotka koskevat kaikkia työtä tekeviä ihmisiä statuksesta riippumatta.
On tärkeää pyrkiä luomaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä reiluus on, jotta sitä voidaan kehittää. Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla- eli REITA-hankkeemme tutkii ja tekee tunnetuksi alustayritysten jo olemassa olevia reiluja käytäntöjä. Olemme esimerkiksi listanneet Suomessa toimivia työnvälitysalustayrityksiä Työelämätieto-palveluun. Alustayritysten lisäksi mukaan kehitystyöhön ja reiluuden määrittelyyn tarvitaan työn tekijöitä, osaamisen kehittäjiä, viranomaisia, ammattijärjestöjä ja tutkijoita.
Työn tekijöille reiluus on myös henkilökohtainen ja subjektiivinen kokemus. Niin sanotun reiluusteorian mukaan taustalla on usein vertailu toisenlaiseen, parempaan tilanteeseen – esimerkiksi palkkatyöhön.
Alustat ovat markkinapaikkoja, joilla työn tekijät lähes aina joutuvat keskenään kilpailemaan tehtävistä. Työkeikoista käytävä kilpailu ja alustayrityksen erilaiset tavat hallita kilpailua herättävät epäreiluuskokemuksia. Toisaalta kilpailu kannustaa parantamaan omaa suoritusta, ja kilpailu saatetaan nähdä myös asiaan kuuluvana ja reiluna.
Subjektiivinen reiluus rakentuu myös työn sosiaalisissa suhteissa. Alustatyölle tyypillinen algoritminen johtaminen, joka on tehokkuuden lähde, vähentää inhimillistä vuorovaikutusta. Se voi heikentää alustan läpinäkyvyyttä ja käyttäjien kokemusta reiluudesta.
Reiluuskokemukset alustoista voivat olla myös positiivisia, kuten esimerkiksi silloin, kun alustalta saa tukea ja läpinäkyvästi tietoa tai silloin kun tekijän ja ostajan yhteistyö alustalla on molemmille palkitsevaa. Selkeät työn ehdot ja käytännöt koetaan reiluina. Alustojen kautta työskentelee monenlaisia ihmisiä sekä sivu- että päätyönään, jolloin näkemyksiä työn reiluudestakin on monenlaisia.
Alustayritysten ohella myös niiden ostajat ja työn tekijät voivat toimillaan edistää reiluutta. Kun kehitämme alustatyötä kestävään suuntaan, voimme parantaa alustataloudesta saatavia hyötyjä ja hyvinvointia.
Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Työterveyslaitoksella.
