Syvenevä tieto suojaa manipulaatiolta sukupuolittuneen sikailun maailmassa

PUHEENVUORO

Vallankäytön ja sikailun sukupuolittuneet linnakkeet ovat vihdoin murenemassa myös musiikkiskenessä. Heinäkuussa 2021 alkanut Punkstoo ja sen sisartilit Instagramissa nostivat esille seksuaalista häirintää ja vakavampiakin tekoja vuosien ajalta. Vaikka somemetakka oli tärkeä signaali muutoksen tarpeelle, se ei yksin riitä.

Jotta sukupuolittunut vallankäyttö, häirintä ja toisten rajojen rikkominen voisi vähentyä pidemmällä aikavälillä, tarvitaan kulttuurista muutosta, joka läpäisee kokonaisia ikäluokkia ja sosiaalisia ryhmiä sukupuolesta riippumatta.

Vaikka someaktivismilla voidaan lisätä tietoa ongelmista, jäävät siltä pöyhimättä ne monimutkaiset kulttuuriset ja sosiaaliset rakenteet, jotka tarjoavat otollisen maaperän ongelmille vuodesta toiseen.

Pysyvän muutoksen tekemiseksi tarvitaan muutosta monella rintamalla. Tarvitaan seksuaalikasvatusta, joka tavoittaa kokonaisia ikäluokkia ja kasvattaa lapsia ja nuoria kunnioittamaan toistensa rajoja.

Seksuaalikasvatuksen pitää tarjota konkreettisia taitoja kohtaamisiin ja keskusteluun omista seksuaalisista haluista. Muutos ei voi toteutua ilman asennemuutosta kasvatusalan resurssien suuntaamisessa aina päiväkodeista korkeakouluihin, eikä ilman osaavia, koulutettuja seksuaalikasvattajia.

Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua, joka ruotii kriittisesti kulttuurisia taustasyitä kelvottomalle käytökselle. Millaiset käsitykset sukupuolesta ja kohtaamistilanteista mahdollistavat törkeilyn? Miksi siihen on yhä niin hankalaa puuttua?

Ja mistä syistä miehet, jotka käyttäytyvät rehvakkaasti, sekoilevat, ylittävät rajoja tai käyttävät valtaa sumeilematta, ovat edelleen suosittuja tyyppejä ja haluttavaa seuraa?

Tarvitaan päätöksiä, joilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuussuunnittelua viedään rakenteisiin asti, ja sitä, että muutosta myös seurataan. Muutoksen tekeminen konkreettisella tasolla vaatii toimijoita ja toimintaa, siis resursseja ja rahaa.

Tämä tarkoittaa työntekijöitä, joilla on oikeasti osaamista ja aikaa edistää yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja seksuaalioikeuksia.

Tarvitaan vastakulttuuristen virtausten vahvistamista, jotta sukupuolittuneisiin leireihin jakautuneessa valtakulttuurissa vallitsevat kehnot toimintatavat saisivat rinnalleen vaihtoehtoja.

Esimerkiksi seksipositiivinen kulttuurinen liike nostaa esille tärkeän viestin siitä, että seksin haluamisessa ei ole mitään väärää, kunhan toimii avoimesti, reilusti ja toisia kunnioittavasti.

Seksipositiivinen ajattelu pyrkii tuulettamaan pois häpeän, vaikenemisen ja tietämättömyyden ummehtunutta ilmaa. Kun seksuaalisuudesta puhutaan suoraan ja konkreettisesti, jää paljon vähemmän tilaa harmaille alueille.

Häikäilemättömät vallankäyttäjät etsivät kohteikseen henkilöitä, joilla ei ole riittävästi keinoja puolustautua manipulaatiota tai painostusta vastaan. Tasokas seksuaalikasvatus ja seksipositiivinen kulttuuri tarjoavat tietoa ja ymmärrystä kilveksi kelmejä vastaan.

Lisääntynyt tieto ei johda hankaluuksiin, kuten jotkut seksuaalikasvatuksen vastustajat pelkäävät, vaan antaa kullekin keinoja välttää hankalia tilanteita ja päättää itse, mitä haluaa.

Pysyvään muutokseen ei kuitenkaan riitä ulkokohtainen puhe turvataidoista tai seksuaaliterveydestä, jota nykyisin monet tarjoilevat seksuaalikasvatuksen nimikkeellä. On mentävä syvemmälle konkreettisiin tilanteisiin, joita elämässä voi tulla vastaan jo nuoresta saakka.

On tutkittava omia haluja, rajoja ja tunteita sekä peilattava omaa käytöstä vuorovaikutustilanteisiin toisten kanssa. On opittava reflektoimaan omaa toimintaa ja sen syitä sekä kyettävä vastustamaan sosiaalisia paineita ja asiattomia lähestymisiä.

Muutosta ei saavuteta pintapuolisilla toimilla eikä pelkällä someaktivismilla. Osaamista ja resursseja on lisättävä kaikilla yllä esitellyillä alueilla.

Punkstoohon ja sen sisartileihin liittyvien karujen kertomusten tärkein viesti on se, että muutosta on alettava tehdä tosissaan. Ja sitä on alettava tehdä nyt, koska tie kestävään muutokseen ei ole lyhyt.

Kirjoittaja on filosofi, seksuaalieetikko ja Sexpon toiminnanjohtaja.