Aliot

Nuorille mielenterveyden laumasuoja

Riitta Salmi
Nuorten ja nuorten aikuisten kokemus omasta mielenterveydestä on heikentynyt selvästi. Heidän hyvinvointiaan on mahdollista vahvistaa ja se edellyttää aktiivisia ja suunnitelmallisia toimia, kirjoittaja toteaa.
Nuorten ja nuorten aikuisten kokemus omasta mielenterveydestä on heikentynyt selvästi. Heidän hyvinvointiaan on mahdollista vahvistaa ja se edellyttää aktiivisia ja suunnitelmallisia toimia, kirjoittaja toteaa.

PUHEENVUORO

Puolitoista vuotta jatkuneen koronakriisin alkuvaiheessa huolena oli erityisesti ikäihmisten terveyden suojaaminen. Nyt kriisin loppusuoralla on havahduttu siihen, että kovimpia iskuja on lopulta ottanut nuorten hyvinvointi.

Nuorten ja nuorten aikuisten tyytyväisyys elämäänsä ja kokemus omasta mielenterveydestä on heikentynyt selvästi. Tytöistä lähes joka kolmas kertoo kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta.

Nuorten hyvinvoinnin vauriot eivät ole syntyneet vain koronan aikana. Taustalla on paljon kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, mutta myös aktiivisia päätöksiä.

Yhteiskunnassa on luotettu liikaa nuorten joustavuuteen ja sopeutumiseen tunnistamatta, että he tarvitsevat tukea ja turvallisuutta rakentaessaan omaa pärjäämiskykyään.

Esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen kasvu, luokattomuus, ilman riittäviä resursseja toteutettu inkluusio ja oppilasvalintauudistukset ovat lisänneet nuorten kuormitusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nuorten hyvinvointia on mahdollista vahvistaa, mutta viimeistään nyt pandemian loppusuoralla se edellyttää aktiivisia ja suunnitelmallisia toimia. Talkoisiin tarvitaan mukaan koko yhteiskunta julkisesta sektorista järjestöihin.

Julkisen sektorin ohella järjestöt on tärkeää kytkeä valmisteluun ja toteutukseen. Kansallinen mielenterveysstrategia vuoteen 2030 tarjoaa toimille valtakunnallinen kehyksen, mutta sen toimeenpanoa on suunnattava erityisesti tukemaan nuorten hyvinvointia.

Jo tehtyjä päätöksiä on arvioitava kriittisesti, ja tarvittaessa vielä tällä hallituskaudella on tehtävä korjausliikkeitä esimerkiksi toisen asteen uudistusten ja korkeakoulujen oppilasvalintojen osalta.

Yleisen hoitotakuun toteutumiseen vuonna 2023 on nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta liian pitkä aika. Palveluita tulee tehostaa kaikilla tasoilla.

Tarvitaan matalan kynnyksen psykososiaalista tukea, perustason terveydenhuollon mielenterveyspalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita.

Olennaista on myös vahvistaa yhteyttä esimerkiksi järjestöjen matalan kynnyksen tuen ja julkisten palveluiden välillä, jotta ensimmäisenä nuoren kohtaava pystyy tukemaan nuorta palvelupolulla eteenpäin.

Myös työnantajat voivat omilla toimillaan helpottaa nuorten työntekijöiden pääsyä tuen piiriin.

Nuorten suoran tukemisen rinnalla tulee vahvistaa aikuisten mahdollisuutta tukea nuoren kasvua ja hyvinvointia. Vanhemmille suunnattujen neuvontapalveluiden lisäksi tämä tarkoittaa esimerkiksi järjestöjen, seurakuntien ja kuntien organisoimia vertaistukiryhmiä.

Kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja hyvinvointialueiden valmistelussa on huolehdittava, että nuoria kohtaavat eri alojen ammattilaiset saavat riittävän osaamisen ja tuen työhönsä – ei auta, että opettaja havaitsee nuoren tuen tarpeen, jos häneltä puuttuvat työkalut auttaa nuorta eteenpäin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jokainen koulu ja vanhempainyhdistys, harrastusyhteisö, työpaikka, järjestö ja seurakunta ovat tärkeitä toimijoita havaitsemaan tuen tarvetta, tukemaan ja auttamaan tarvittaessa eteenpäin tuen piiriin. Yksilötason tuen ohella tärkeää on yhteisötason hyvinvoinnin vahvistaminen.

Osallisuus ja yhteisöllisyys, yhteisten pelisääntöjen rakentaminen ja mielenterveystaitojen vahvistaminen rakentavat mielenterveyden laumasuojaa, jossa myös tukea tarvitsevan on hyvä elää ja harrastaa.

Syntynyt tuen ja mielenterveyspalvelun hoitovelka on tärkeää saada purettua. Sellaista rahamäärää ei kuitenkaan koskaan ole löydettävissä, että se riittäisi vastaamaan kasvavaan avuntarpeeseen.

Ongelmien ehkäiseminen on aina halvempaa ja tehokkaampaa kuin niiden hoitaminen. Siksi palveluiden tehostamisen rinnalla tarvitaan suunnitelmallista ja resursoitua mielenterveyttä edistävää työtä.

Tärkeä osa edistävää työtä on mielenterveysosaamisen levittäminen kansalaistaitona ja eri alojen ammattilaisten ammattiosaaminen. Nollasta ei tarvitse lähteä: mielenterveystaidot muiden muassa kuuluvat jo eri kouluasteiden opetussuunnitelmiin.

Koulujen ja nuorisotyön ohella myös harrastusympäristöissä ja työelämässä ollaan heräämässä nuorten parissa työskentelevien aikuisten osaamisen vahvistamiseen.

Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen koronan jälleenrakennuksessa on merkittävä yhteiskunnallinen haaste, jossa onnistuminen vaikuttaa tulevaisuudessa monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan – työelämään ja työllisyysasteeseen, perheisiin, julkisten palveluiden tarpeeseen ja talouteen.

Suomi on onnistunut koronakriisissä vahvalla yhteistyöllä. Samaa yhteistyön henkeä ja oikein kohdennettuja hyvinvointi-investointeja tarvitaan tulevina vuosina nuorten hyvinvoinnin hyväksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on toiminnanjohtaja MIELI Suomen Mielenterveys ry:ssä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Ilmasto
Kuinka paljon tämän ilmasto kriisin hokeminen vaikuttaa nuorten mielenterveyteen? Eli he eivät pysty paljoa vaikuttamaan asiaan mutta media tunkee sitä joka paikasta repii otsikoita maailma tuhoutuu jne...
Hyvä että asiasta puhutaan mutta rajansa kaikella antakaa nuorten olla nuoria ja lasten lapsia. Koitetaan aikuiset ratkaista nämä asiat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
1350
Vast: Ilmasto
Samaa mieltä. On kuin maailmanlopun-lahkon-toimintaa, joka kylvää näköalattomuutta ja mielenterveysongelmia. Eskaloituu pahimmillaan ajoradalla istumiseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.