Aliot

Konfliktiherkkiä maita ei ole tuomittu ikuiseen noidankehään

PUHEENVUORO

Afganistanin tilanne on saattanut synnyttää ajatuksen, että köyhä ja konfliktiherkkä maa on tuomittu ikuiseen noidankehään. Näin ei kuitenkaan ole.

Viime vuosikymmeniltä on useita esimerkkejä, joissa maa on onnistunut nousemaan köyhyydestä, huolimatta konflikteista, ilmastohaasteista tai suuresta väkiluvusta.

Kansainvälinen yhteistyö köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseksi on yhä tärkeämpää myös Suomen kaltaisten, vauraiden maiden omasta näkökulmasta. Esimerkiksi pandemiat ja ilmastonmuutos ovat rajat ylittäviä ilmiöitä, jotka vaativat globaaleja ratkaisuja. Globaalin tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen on myös osa turvallisuuspolitiikkaa.

YK:n arvioiden mukaan maailman vähiten kehittyneissä maissa (niin kutsutut LDC-maat) 23 prosenttia – noin 210 miljoonaa ihmistä – elää nälässä. Äärimmäinen köyhyys ja muun muassa heikot yritystoiminnan edellytykset vaikeuttavat kansalaisten mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ongelmista huolimatta Aasian ja Tyynenmeren alueella kymmenen LDC-maata kahdestatoista nousee äärimmäisestä köyhyydestä lähivuosina.

Esimerkiksi Bangladesh on erittäin herkkä ilmastonmuutokselle – ilmastopakolaisten määrän odotetaan nousevan yli 13 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Maa kävi läpi vakavia konflikteja vuonna 1971 tapahtuneen itsenäistymisen aikoihin. Näistä olosuhteista huolimatta viimeisen vuosikymmenen aikana Bangladeshin talous on kasvanut vauhdilla, ja esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo on edennyt.

Maataloutta ja infrastruktuuria on kehitetty ja palveluiden osuus taloudesta on kasvanut. Suotuisa kehitys on ollut paitsi aktiivisten kansalaisjärjestöjen myös hallituksen uudistusten ansiota.

Nepalissa puolestaan vuosien 1996–2006 sisällissota johti noin 13 000 kuolemaan ja yli 200 000 ihmisen pakenemiseen konfliktialueilta. Nepal onnistui kuitenkin voittamaan pahimmat ongelmat rauhansopimuksen ja sitä seuranneen tasa-arvoisemman hallintomallin ansiosta.

Vuoden 2015 perustuslaki vahvisti paikallishallintoa ja naisten osallistumista päätöksentekoon. Kehitystulokset ovat kaiken kaikkiaan vaikuttavia: vuosina 1981–2021 lukutaitoisten osuus yli kolminkertaistui, puhtaan veden saatavuus yli nelinkertaistui ja vessa on nyt muutaman prosentin sijaan kaikilla.

Suurin osa LDC-maista sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Isoja ongelmia maanosassa ovat muun muassa heikko integroituminen maailmantalouteen, vähäiset investoinnit niin inhimilliseen kuin fyysiseen pääomaan sekä valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan vastakkainasettelu.

Kansainvälinen yhteistyö köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseksi on yhä tärkeämpää myös Suomen kaltaisten, vauraiden maiden omasta näkökulmasta.

Myönteisiä esimerkkejä kuitenkin on, kuten Kenia, jonka kanssa ollaan siirtymässä kehitysyhteistyöpohjaisista suhteista kohti monipuolisempia poliittisia ja taloudellisia suhteita.

Kenia on investoinut koulutukseen, terveyteen, infrastruktuuriin ja innovaatioihin, ja maan budjetista entistä pienempi osa tulee kehitysyhteistyörahoituksesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toimintaympäristö on pysynyt suhteellisen vakaana ja avoimena, mistä myönteisenä seurauksena on myös se, että suomalaisyritysten lukumäärä Keniassa on kasvanut vuosi vuodelta.

Kansainvälinen yhteisö tukee maiden ponnisteluja köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämiseksi muun muassa kehitysyhteistyön ja akateemisen tutkimuksen keinoin. Nämä yksinään eivät voi ratkaista ongelmia, mutta niiden avulla voidaan käynnistää ja tukea suotuisia kehityskulkuja.

Esimerkiksi Ugandassa, Mosambikissa ja Sambiassa päätöksentekijöiden on pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön ansiosta aiempaa helpompi saada käyttöönsä hallinnolliseen dataan perustuvaa tietoa, arvioida tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuutta sekä suunnitella uudistuksia verotukseen ja sosiaaliturvaan.

Nepalissa on Suomen kehitysyhteistyön avulla tuettu rauhanprosessia, oikeusjärjestelmän kehittämistä ja kestävää metsätaloutta. Vähintään 1,6 miljoonaa nepalilaista on saanut Suomen tuella puhdasta juomavettä.

Bangladeshissa suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tukeneet koulutusta, vammaistyötä ja ihmisoikeuksia. Myös suomalaisyritysten kiinnostus Bangladeshin kehittyville markkinoille on kasvussa.

Tarvitaan myös täysin uusia ratkaisuja. Eilen alkanut, vielä tänään ja huomenna Helsingissä käynnissä oleva LDC Future Forum tuo yhteen globaalin kehityksen ja tieteen huippuasiantuntijat. Kokouksessa esitellään käytännön työkaluja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Yhdessä voimme tukea konfliktiherkkien maiden nousua köyhyydestä. Myönteinen globaali kehitys vaikuttaa myös Suomen talouteen ja turvallisuuteen.

Ville Skinnari on kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri (sd) ja Kunal Sen johtaja YK-yliopiston WIDER-instituutissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vexi
Kukas se kissan hännän nostaa?
Eikä kannettu vesi kaivossa pysy. Suomen kehitysavun vastaanottajamaan Keniankin pressa löytyi hiljattain julkaistulta paljastuslistalta: Paremmat tiämmä on palkat kuin kotimaamme päämiehellä, kerran on ollut varaa ostaa Miljoonien arvokiinteistöt Lontoon keskustasta. Kivat iloisille suomalaisille veronmaksajille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit