Puheenvuoro

Miten glyfosaatti toimii ja missä sitä käytetään

Jori Liimatainen
Suomessa ennen sadonkorjuuta on sallittu ainoastaan rehuviljan ruiskuttaminen glyfosaatilla juolavehnän torjumiseksi.
Suomessa ennen sadonkorjuuta on sallittu ainoastaan rehuviljan ruiskuttaminen glyfosaatilla juolavehnän torjumiseksi.

ALIO

Voidaksemme arvioida glyfosaatin käyttöön liittyviä riskejä, meidän pitää ensin ymmärtää, miten aine toimii ja mistä se mahdollisesti joutuu ruokalautaselle tai ympäristöön. Vasta sen jälkeen voimme pohtia, mihin glyfosaatin käytön riskit mahdollisesti kohdistuvat.

Glyfosaattia käytetään rikkakasvien torjuntaan, ja sen teho perustuu kolmea aminohappoa tuottavan sikimaattikierron estämiseen vihreillä kasveilla. Koska eläinsoluissa ei ole sikimaattikiertoa, glyfosaatin on oletettu olevan vaaraton eläimille ja ihmiselle.

Sikimaattikierto löytyy kuitenkin monilta mikrobeilta, joten glyfosaatti voi mahdollisesti vaikuttaa mikrobien aktiivisuuteen ja muovata mikrobiyhteisöjä maaperässä, kasveissa ja muissa organismeissa, esimerkiksi eläinten ja ihmisten suolistossa. Tutkimuksemme mukaan yli puolet ihmisen suoliston mikrobeista on potentiaalisesti herkkiä glyfosaatille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Globaalisti glyfosaattia käytetään ennen kaikkea geenimuunneltujen (GM) kasvien viljelyssä. Noin 90 prosenttia maailman soijanviljelystä ja suuri osa maissin, rapsin ja puuvillantuotannosta perustuu glyfosaattia kestävien GM-kasvien viljelyyn. Tällöin peltoja voidaan ruiskuttaa glyfosaatilla useitakin kertoja kasvukauden aikana rikkakasvien hävittämiseksi ilman, että viljelykasvit kärsivät.

EU-alueella ei käytännössä viljellä GM-kasveja, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikasta tuodaan Suomeen rehuksi GM-soijaa, jossa tiedetään olevan glyfosaattijäämiä.

Suomalaiset viljat on perinteisesti kuivatettu ensin riihissä ja nykyään kuivureissa. Sen sijaan muualla maailmassa on yleisenä käytäntönä niin sanottu pakkotuleennuttaminen, jossa kasvusto ruiskutetaan glyfosaatilla viljan tasaisen kypsymisen ja kuivumisen edistämiseksi pari viikkoa ennen sadonkorjuuta; tämä tarkoittaa glyfosaattijäämiä korjattavassa viljassa.

Suomessa ennen sadonkorjuuta on sallittu ainoastaan rehuviljan ruiskuttaminen glyfosaatilla juolavehnän torjumiseksi. Tosin samalla tulee hoidettua myös rehuviljan pakkotuleennuttaminen. Suomessa myllyt eivät ota vastaan pakkotuleennutettua leipäviljaa, joten suomalaisesta viljasta tehty leipä on glyfosaattivapaata. Oletamme myös suomalaisten panimoiden käyttävän kotimaista viljaa, jota ei ole pakkotuleennutettu. Tätä kannattaisi käyttää myyntivalttina sekä kotimaassa että ulkomailla.

Suuri glyfosaatin käyttökohde Suomessa ovat suorakylvöpellot, joita on viljelyalasta tällä hetkellä noin 13 prosenttia. Koska suorakylvössä siemenet laitetaan muokkaamattomaan maahan, tehdään rikkakasvien torjunta keväällä ja/tai syksyllä glyfosaatin avulla.

Suomen oloissa glyfosaatin käyttöön viljelyssä liittyy kaksi asiaa, jotka pitää ottaa huomioon. Ensinnäkin pitkä, kylmä talvi hidastaa mikrobitoimintaa maaperässä, ja tästä johtuen glyfosaatin hajoaminen on hyvin hidasta Suomen olosuhteissa. Usein syksyllä maaperään joutunut glyfosaatti löytyy sieltä vielä keväällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toiseksi glyfosaatilla on ominaisuus, joka tekee siitä hyvin ongelmallisen aineen runsaasti fosforia sisältävillä pelloilla, varsinkin jos ne sijaitsevat Itämeren valuma-alueella. Glyfosaatti nimittäin kilpailee maaperässä sitoutumispaikoista fosforin kanssa, erityisesti savipelloilla. Kysymykseksi nousee, kumpi huuhtoutuu vesistöön ja kumpi sitoutuu maaperään. Entä mitä mahdolliset glyfosaattijäämät vaikuttavat vesiekosysteemeissä? Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää kokeellista tutkimusta erilaisissa ympäristöissä.

Olemme tutkineet viimeisen viiden vuoden aikana glyfosaatin vaikutuksia eliöihin, joihin sen ei ole tarkoitus vaikuttaa. Tutkimuskohteenamme ovat siis kaikki muut eliöt paitsi rikkakasvit.

Pari vuotta sitten teimme mielenkiintoisen havainnon, kun valkoposkihanhet laskeutuivat ruokailemaan Ruissalon koepellollemme. Linnut nimittäin popsivat halukkaasti kauraa, joka kasvoi glyfosaattikäsitellyillä koeruuduilla, mutta jättivät kontrolliruuduilla kasvaneet kaurat rauhaan.

Samansuuntaisen havainnon teimme toisessa kokeessa, jossa annoimme kanalintujen valita glyfosaattia sisältävän ja kontrolliruuan välillä: naaraslinnut valitsivat glyfosaattia sisältävän aterian. Tämä herättää kysymyksen siitä, ruokailevatko linnut mieluummin suorakylvöpelloilla, joissa on käytetty glyfosaattia kuin muulla tavalla viljellyillä pelloilla.

Viimeisimmät tutkimuksemme ovat nostaneet esiin kiertotalouteen liittyvän mahdollisen riskin liittyen glyfosaattijäämiä sisältävään lannoitteeseen. Havaitsimme että linnun syödessä glyfosaattia sisältävää rehua käytännössä kaikki glyfosaatti oli hajoamattomana "kanankakassa".

Tutkimustemme mukaan lannoitteena käytettävä glyfosaattipitoinen kanankakka puolestaan alentaa viljelykasvien itävyyttä, kasvua ja kykyä puolustautua kasvinsyöjiä ja kasvitauteja vastaan. Ja tietysti pitää ottaa huomioon myös glyfosaattia sisältävän lannoitteen mahdollinen huuhtoutuminen vesistöihin tai glyfosaatin ja fosforin kilpailu maaperässä, jolloin fosforia huuhtoutuu vesistöihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Glyfosaattipohjaisten rikkakasvintorjunta-aineiden käytön vaikutukset globaalissa maataloustuotannossa ulottaa lonkeronsa monenlaisiin ketjuihin ja verkkoihin sekä maataloudessa että luonnoneliöyhteisöissä. Niiden jäljittäminen ei aina ole kovin helppoa, puhumattakaan glyfosaatin vaikutuksien havaitsemisesta esimerkiksi mikrobiyhteisöissä.

EU-tasolla glyfosaatin jatkoluvasta päätetään vuoden 2022 joulukuussa. Siihen asti meillä on aikaa tehdä tutkimusta ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Marjo Helander on dosentti, tutkija, biologian laitos, Turun yliopisto ja Kari Saikkonen professori, Biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Insinöörismies
Entä pölyttäjät?
Hyvin oli väistetty vaikutukset pölyttäjiin, joiden määrä on glyfosaattiaikakaudella romahtanut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ilkka Reinne
Kasvin"suojelu"aineet
Näin jälleen todetaan luomutuotannon etuja pitkäjänteisessä maataloudessa ja elinympäristömme suojelussa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Kasvin"suojelu"aineet
Mielenkiintoista, että kotimaisen viljelyn vihaajat, kuten nimimerkki Mankala, pysyvät nyt hipihiljaa. Etenkin halpatuotantomaissa, glyfosaattia kun käytetään jatkuvasti GM-kasvien kanssa.

Luultavasti kotimaisen viljelyn vastustajat kiistävät koko glyfosaatin käytön ja syyttävät Persuja virheellisistä tuloksista. Tämän jälkeen menevät ostamaan brasialialaista 'sademetsän tuhoamis' -naudanlihaa tai glyfosaattisoijaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hit’n’run
Vast: Kasvin"suojelu"aineet
Kommentattori: ”Luultavasti kotimaisen viljelyn vastustajat kiistävät koko glyfosaatin käytön ja syyttävät Persuja virheellisistä tuloksista. ”

Veikkaanpa, että näiden ”kaikenmaailman dosenttien” joukossa ei ole yhtäkään Persua. Pikemminkin SOS-hallituksen tutkimusmäärärahojen leikkauksista selvinneitä ansioituneita tutkijoita.

Hyvä kirjoitus. Lisää tällaista! Valitettavasti glyfosaatille vain taitaa olla aika vähän vaihtoehtoja tänä päivänä. Lisää tutkimusta siis pliis!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Kasvin"suojelu"aineet
Juu, kommentattorilta hyvä havainto, sademetsäpihvi, suomalainen liha ja kana sekä kasvatettu lohi on erinomaisen hyviä glyfosaatinlähteitä. Kasvissyöjien syömä soija sen sijaan on pääosin euroopassa kasvatettua ja luomua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Huokaus
Kuinka kauan rankan lobbaamisen annetaan ratkaista asia, glyfosaatin tuottajien hyväksi ja kuluttajien todennäköiseksi haitaksi? Jospa vihdoin vuonna 2022 järki voittaisi...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.