Puheenvuoro

Ilman kunnollista tutkimusrahoitusta ei voida odottaa vahvaa TKI-toimintaa

PUHEENVUORO

Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Yliopistot ja korkeakoulut ovat merkittävässä asemassa hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Suomen kilpailukyky perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tässä muutamia laajasti hyväksyttyjä väitteitä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuksen merkityksestä. Näkyykö yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys niiden saamassa rahoituksessa eli toimintamahdollisuuksissa? Valitettavasti ei, tämän näemme arjessamme.

Suomi on tippunut tutkimus- ja kehittämismenoissa selkeästi vertailussa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Samaan aikaan, kun Suomi tarvitsee 200 miljoonan vuosittaisen lisäyksen julkiseen TKI-rahoitukseen, on käyty keskustelua massiivisista leikkauksista tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen.

On selvää, että ilman kunnollista tutkimusrahoitusta ei voi olla vahvaa TKI-toimintaakaan. Kyseessä on noidankehä, joka väistämättä heikentää tutkimuksen laatua ja sitä kautta sen vaikuttavuutta. Lisäksi leikkaukset ovat ikävä signaali nuorille tutkijoille, ne luovat entistä epävarmempaa kuvaa tieteen ja tutkimuksen asemasta Suomessa sekä heikentävät kansainvälistä kilpailukykyämme ja kestävän kasvun edellytyksiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jotta suunniteltu TKI-panosten nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 onnistuu, on tulevina vuosina varmistettava yli hallituskausien jatkuva johdonmukainen ja pitkäjänteinen toiminta. Yliopistot, korkeakoulut ja järjestöt ovat yhdessä laatineet viisi pääperiaatetta, joiden mukaan toimimalla tiede sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat ja Suomi menestyy.

Ensinnäkin ja tärkeimpänä, tieteelle tulee turvata vakaa ja ennakoitava rahoitus. Kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus luo edellytykset tutkimustiedon vaikuttavuudelle ja koko TKI-toiminnalle.

Huipputason tutkijat, opiskelijat ja tutkimusintensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä on korkeatasoisimmat tutkimusryhmät sekä parhaat tutkimusinfrastruktuurit ja edellytykset tehdä tutkimusta. Tämä on tärkeää myös meille alueellisesti: vahva yliopisto vahvistaa alueensa kansainvälistä vetovoimaa.

Toiseksi, Suomessa on panostettava vahvaan ja monipuoliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmään, jotta kykenemme tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Kolmanneksi, pula osaajista ei saa muodostua kestävän kasvun ja hyvinvoinnin pullonkaulaksi. Korkeatasoinen ja laadukas koulutus kaikilla koulutusasteilla perustuu tutkittuun tietoon ja pedagogiseen kehittämistyöhön.

TKI-toiminta, tutkintotavoitteiden nosto ja jatkuva oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat eivät saa kilpailla resursseista keskenään. On tärkeää, että me yliopistossa pystymme kouluttamaan opettajia, tutkimaan oppimista ja kehittämään opetusta. Meillä on myös tärkeä rooli jo hankitun osaamisen täydentämisessä tarjoamalla esimerkiksi kysyttyjä eri alojen erikoistumiskoulutuksia.

Neljänneksi, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen pitää painottaa laatua, ja sen tulee mahdollistaa erilaiset tutkimussuunnat. Parhaat ratkaisut ja tärkeät alat eivät ole ennalta julkisten rahoittajien ja poliittisten päättäjien tiedossa. Turun yliopisto on laaja-alaisesti monitieteinen yliopisto. Tarvitsemme mahdollisuuksia luoda rajoja rikkovia yhdistelmiä ja uusia avauksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viides tavoite koskee rahoitusinstrumentteja ja TKI-politiikkalinjauksia, joiden pitää tukea TKI-toimijoiden monipuolisia kumppanuuksia: yhteistyön on oltava mahdollista niin pk-yritysten kuin globaalien toimijoiden kanssa. Meidän tavoitteemme on työskennellä kumppaneidemme kanssa yhä pitkäjänteisemmin ja tavoitteellisemmin, esimerkkeinä tästä strategiset kumppanuudet Bayerin ja Meyerin kanssa.

Tarvitsemme riittävät resurssit – emme leikkauksia tutkimusrahoituksesta – rakentaaksemme hyvinvointia ja kilpailukykyä. Luottamuksen tieteeseen ei tulisi horjua ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuuteen liittyvien kysymysten äärellä.

Kirjoitus perustuu rehtori Jukka Kolan lukuvuoden avajaispuheeseen 8.9.2021.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.