Puheenvuoro

Kasvu tarvitsee osaajansa

PUHEENVUORO

Varsinais-Suomen työelämä kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Koronakriisin varjo häilyy edelleen kehityksen yllä, mutta monet tilauskirjat ovat jo nyt täynnä ja tuotteiden kysyntä lisääntyy. Niin Ely-keskuksen työllisyyskatsaus, kauppakamarin jäsenkysely kuin yksittäiset talousuutisetkin kertovat alueen jatkavan hyvällä kasvu-uralla yhtenä maamme veturimaakunnista.

Uutisvirrasta nousee esille myös kasvussa piilevä ongelma: osaajien löytäminen kasvua ylläpitämään. Sosiaali- ja terveysalan toimijat ovat uudenlaisessa tilanteessa, kun tekijöitä ei ole riittävästi saatavilla.

Rakennus- ja ravintola-alat ovat jo pitkään etsineet monipuolisia taitajia, alueen kansainvälisen tason mediatuotantoihin kaivattaisiin kipeästi uusia ammattilaisia, ja monet liike-elämän osa-alueet kilpailevat kiivaasti liian vähästä työntekijäjoukosta. Kauppakamarin tuoreimman jäsenkyselyn perusteella osaajien rekrytointiongelmat ovat suurin liiketoiminnan kehittämistä haittaava tekijä maakunnassamme.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tilanne ei ole uusi. Varsinais-Suomessa koettiin vuosina 2015–2019 kansallisesti merkittävä kasvukausi, joka tiputti työttömien työnhakijoiden määrän alimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen. Samoihin vuosiin osuivat viimeisten suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämiset, mikä lisäsi uusien osaajien tarvetta entisestään.

Ammattilaisten määrän lisäksi esillä ovat myös laatukysymykset. Uusien työntekijöiden profiili on muuttunut entistä koulutetummaksi. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa on ennakoitu tulevaisuuden tarpeen painottuvan korkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden suuntaan. Ely-keskuksen kesän 2021 työllisyyskatsaukset näyttäisivät tukevan samaa ymmärrystä. Niiden mukaan juuri korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys maakunnassa on vauhdikkaimmassa laskussa.

Näihin ja muihin vastaaviin ennakointeihin perustuu Suomen kansallinen korkeakoulupoliittinen tavoite nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä. Verrattuna nykyiseen 42 prosenttiin tavoite kuulostaa korkealta. Kovissa kilpailijamaissa taso alkaa kuitenkin lähestyä jo nyt 70 prosenttia, joten sen voi nähdä myös varsin maltillisena, jos tavoitteena on olla tulevaisuudessakin yksi maailman johtavista osaamisyhteiskunnista.

Turkulaiset korkeakoulut ovat olleet aktiivisesti mukana positiivisen rakennemuutoksen tukemisessa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin uudet koulutusvastuut sekä kaikkien korkeakoulujen viime vuosina tekemät opiskelijasisäänottojen lisäykset ovat tähdänneet juuri näiden pulmien ratkomiseen.

Turun ammattikorkeakoulu tulee myös tänä vuonna hakemaan uusia koulutusvastuita sähkö- ja automaatiotekniikkaan sekä rakennusarkkitehtuuriin samasta syystä.

Alueen korkeakoulujen vuosittainen tutkintotuotto sekä maakuntaan työllistyneiden valmistuneiden määrä ovat nousseet aika tarkasti 50 prosenttia viime vuosikymmenellä. Ilman tuolloin kauaskatseisesti tehtyjä muutoksia tämän päivän osaajapula olisi vielä merkittävästi nyt koettua pahempi. Korkeakoulutuksen paineena on pystyä jatkamaan samalla kasvu-uralla myös tulevaisuuteen, jotta entistä vaativampaan työelämään saadaan sen kaipaamia osaavia ammattilaisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Korkeakoulut ovat edelleen lisänneet aloituspaikkojaan merkittävästi. Vuodesta 2018 vuoteen 2021 uusien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt noin 17 prosenttia. Kun huolehdimme siitä, että myös opiskelijoiden eteneminen ja osaamisen laatu kehittyvät suotuisasti, pystymme ylläpitämään edellisen vuosikymmenen kehitystahtia ja tukemaan siten positiivisen rakennemuutoksen jatkumista maakunnassamme.

Sijoitukset osaamisen kehittämiseen ovat synnyttäneet tavoitellun positiivisen kierteen, joka pystyy tuottamaan koko valtion kannalta merkittäviä tuloksia. Suomi on jo pitkään ollut ja toivottavasti on jatkossakin vahva osaamisyhteiskunta, jonka kasvu perustuu kaikilla aloilla sellaiselle osaamiselle, jolla pystymme näyttämään muulle maailmalle suuntaa kohti parempaa tulevaisuutta. Kaikki toimenpiteet, joilla pystymme tätä kehitystä ylläpitämään, satavat suoraan tulevien sukupolvien hyvinvoinnin laariin.

Teksti on Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatilan puheenvuoro lukuvuoden alkaessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.