Puheenvuoro

Kuinka suuri on Suomen globaali vastuu?

ALIO

Suomi, kokoaan suurempi maailmalla. Toteamus nousee usein esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa, esittäjästä riippuen joko väitteenä tai vaatimuksena.

Väitteen esittäjä luettelee pienen kansakuntamme suuria saavutuksia tekniikassa, taloudessa, terveydenhuollossa tai inhimillisessä kehityksessä. Vaatimuksen esittäjä heristää sormeaan, että Suomen pitäisi ottaa nykyistä suurempi rooli globaalin kehityksen suunnannäyttäjänä ja vastuunkantajana.

Mutta mitä on globaali vastuu? Termille ei ole selkeää määritelmää. Tämä todettiin valtioneuvoston kanslian keväällä 2021 teettämässä Globaali vastuu – Käsite ja indikaattorit Suomen kestävän kehityksen edistämiseksi-selvityksessä, jossa pyrittiin löytämään mittareita Suomen globaalin vastuun arvioimiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Selvityksen tekijät hahmottivat globaalin vastuun kestävän kehityksen edistämiseksi siten, että mukana ovat laajasti ihmisiin, ympäristöön, talouteen ja hyvään hallintoon sekä rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät ulottuvuudet.

Ydinpiirteeksi selvityksessä nostettiin globaalin vastuun ulkoisvaikutukset. Näillä tarkoitetaan sitä, että toiminnalla on vaikutuksia myös muihin kuin niihin, jotka ovat päätökseen tai toimintaan osallistuneet.

Esimerkiksi yhden valtion alueella tuotetut kasvihuonekaasupäästöt tai ympäristön tuhoutumisen kautta kiihtynyt luontokato vaikuttavat myös muissa maissa ja tulevien sukupolvien eläessä. Maapallon ilmasto ja luonnon monimuotoisuus eivät tunnista valtioiden välisiä rajoja.

Suomella on tähänastisen menestyksen perusteella kiistattomasti sekä mahdollisuus että moraalinen velvollisuus edistää globaalia kestävää kehitystä. Mutta onko meillä syytä olla tyytyväisiä saavutuksiimme? Globaalin vastuunsa kantavat maat estävät ja minimoivat oman maan ulkopuolelle kohdistuvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia ja maksimoivat positiivisia ulkoisvaikutuksia.

Negatiivisia vaikutuksia voidaan hahmottaa toiminnan jalanjälkenä, joka kuvaa esimerkiksi tuotteen koko elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta. Positiivisia vaikutuksia voidaan kuvata kädenjälkenä, joka kuvaa tietyn tuotteen tai toiminnan ansiosta saatuja hyötyjä.

Oleellista on, että hyötyjä ja haittoja arvioidaan mahdollisimman laajasti ja otetaan huomioon myös sellaiset vaikutukset, jotka eivät näy perinteiseen tapaan arvotetuissa markkinahinnoissa tai rahataloudessa.

Ongelma muodostuu siitä, että emme itse asiassa tiedä kovinkaan paljon oman toimintamme vaikutuksista esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumiseen tai ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintään muissa maissa tai globaalisti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tieto ulkoisvaikutuksista on puutteellista, sillä ulkomaankaupan luontotasetta ei mitata kuukausittain ja eurolleen kuten viennin ja tuonnin kauppatasetta. Vaikutusmittareita on alettu kehittää vasta viime aikoina. Yleisellä tasolla on kuitenkin selvää, että ulkoistamme muihin maihin suuren osan kulutuksemme vaikutuksista. Tämän pitäisi herätellä meitä arvioimaan entistä tarkemmin toimintamme seurauksia.

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paljon tietoa kulutuksesta, luotettavat tilastot ja rekisteriaineistot sekä kykyä kehittää uutta tiedonkeruuta ja mittareita vaikutusten kattavampaan seurantaan.

Valtioneuvoston kanslian selvityksessä Suomen tilannetta verrattiin seitsemään edelläkävijäksi arvioituun maahan. Näissä ei näytetä olevan meitä pidemmällä globaalivastuun mittaamisessa. Olemme siis hyvissä tarkkailuasemissa, mutta näihin asemiin ei pidä jämähtää.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Ulkoisvaikutusta kuvaavia mittareita tulee kehittää ja ottaa laajasti käyttöön. Mittareiden avulla voimme tunnistaa ilmastonmuutosta ja luontokatoa ruokkivia toimintamallejamme ja muuttaa niitä kestävämmiksi.

Yhteiskuntaamme tulee kehittää niin, että vähennämme globaalia eriarvoisuutta, lisäämme heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja rakennamme pitkäjänteisesti tutkittuun tietoon perustuvaa yhteiskunnallista luottamusta. Näillä opeilla Suomi kehittyy kestävästi ja voi entistä paremmin tukea esimerkiksi Afganistanin kaltaisten hauraiden tai romahtaneiden valtioiden jälleenrakennustyötä. Sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia tulee pystyä kohentamaan luonnonympäristön siitä kärsimättä.

Jari Lyytimäki on Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija ja Suomen Kestävyyspaneelin koordinaattori, Jukka Käyhkö on Turun yliopiston maantieteen professori ja Suomen Ilmastopaneelin jäsen, Ilari E. Sääksjärvi on Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Niin
Suomen globaalivastuu on olla hölmöläinen miltä rahaa kiskotaan mitä ihmeellismpiin tarkoituksiin. Tämä paljastuu heti jos uskaltaa kurkistaa saavutusten taakse katsomalla mitä lahjoituksilla on tehty.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Niin
Juuri näin Ari, sellaista on todellakin nykyinen politiikka. Pitkälti päätöntä rahanjakoa ja ideologista hömppää maan rajojen sisäpuolisesta hiilineutraaliudesta.

Tämä kirjoitus globaalista vastuusta oli aivan loistava ja hienosti kirjoitettu. Tunnistan älykkään kyseenalaistamisen sekä keskittymisen olennaiseen, mikä on tyypillistä tieteellisessä ajattelussa ja suurten linjojen katsomisessa. Tämän tiimin kaltaisia asiantuntijoita päättäjien tulisi kuunnella, jotta ajattelu sekä toiminta saataisiin globaalille tasolle eikä resurssit kuluisi kapeakatseiseen tuijottamiseen siihen miten rajojen sisäpuolella nettopäästöt jakaantuvat. Globaalien ongelmien ratkaisussa ajattelun pitää olla faktoihin perustuvaa, jos niitä halutaan yrittää ratkoa ylipäätään näin pienen kansan toimesta, joka edustaa alle tuhannesosaa maapallon väestöstä.

Vastaavalla tavalla puhui aiemmin öljymiljardööri Mika Anttonen, joka on myös suurten linjojen mies. Eipä miljardibisnestä voi rakentaa tyhjästä, jollei osaa ajatella isoja kokonaisuuksia ja ymmärtää asioiden todellisia vaikutuksia toisiinsa. Ideologialla ja kuvitelmilla ei pärjää vaan aidosti tavoitteellisen päätöksenteon on aina nojattava mahdollisimman realistisiin faktoihin ja laskelmiin.

Siinä mielessä liiketoiminnassa ja tieteessä on yllättävän paljon yhteistä. Lopulta luvut ja todisteet ratkaisevat, eikä se osaako puhua ihmisiä puolelleen tai huutaa kovimmin.

Toivottavasti myös politiikassa puhaltaisivat raikkaammat tuulet jatkossa ja esimerkiksi päästöjen leikkauksia arvoitaisiin yhtä suuurella painoarvolla rajojen ulkopuolelta kuin niiden sisältä (ulkoisvaikutukset). Voi olla, että äkkiä suomalainen tehtaanpiippu alkaisi näyttääkin varsin ympäristöystävälliseltä.


Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
jukkeri
Vast: Niin
Jokainen suomalainen voi omasta rahapussistaan kaivaa niin paljon kuin haluaa, avustaessaan ulkovaltoja tai ottamalla pakolaisia kotiinsa asumaan, elättämään ja kouluttamaan heitä. Jos ei siihen ole halukas niin ei voida rangaista siitä häntä pakottamalla muuttamaan mieltään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.