Puheenvuoro

Afganistanilaisten hätään on vastattava – Puolet maan väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa

PUHEENVUORO

Humanitaarinen apu on akuuttia, ihmishenkiä pelastavaa apua. Se on pitkäjänteistä, kehitysyhteistyötä ketterämpää hätäapua, jonka tavoitteena on tarjota ruokaa, suojaa, vettä ja hygieniapalveluja kriisien keskellä eläville. Se on pakolaisleirien perustamista liikkeellä oleville sekä apua oman maan sisällä siirtymään joutuneille.

Suomen pitkäaikaisiin ohjelmiin perustuva kehitysyhteistyö Afganistanissa keskeytettiin viime viikolla. Ohjelmien kautta Suomi oli tukenut esimerkiksi peruspalveluiden kehittämistä yhdessä muiden avunantajien kanssa.

Vallan vaihduttua koko kansainvälinen yhteisö toimi nopeasti: yhdysvaltalaispankeissa olevat Afganistanin keskuspankin reservivarannot jäädytettiin ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n luotonanto maahan keskeytettiin.

Avuntarve Afganistanissa on kuitenkin vain kasvanut. Siksi myös Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista mahdollisuuksien mukaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pula ruuasta ja lääkintätarvikkeista on huutava. YK:n arvion mukaan puolet maan väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa, ja 14 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta.

Ruokapulan taustalla on konfliktin lisäksi keväästä asti jatkunut kuivuus, joka vaikuttaa sekä satoon että karjakuolemiin. Konfliktin, ilmastonmuutoksen ja covid-19-pandemian yhteisvaikutus monimutkaistaa ja pitkittää kriisiä sekä vaikeuttaa avun toimittamista.

Humanitaarista apua tarvitaan akuutisti sekä Afganistanin sisällä että naapurimaissa. Maan rajojen ulkopuolelle jo viime vuosina rekisteröityneistä 2,6 miljoonasta afganistanilaisesta pakolaisesta valtaosa, noin 85 prosenttia, on Iranissa ja Pakistanissa. Myös näissä maissa tarvitaan pakolaisille suojelua, hätäaputarvikkeita sekä terveys- ja hygieniapalveluja. Pakolaismäärän odotetaan edelleen kasvavan.

Suomi on aiemmin tänä vuonna antanut humanitaarista apua Afganistaniin Maailman ruokaohjelman WFP:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. Myös Punaisen Puolikuun covid-19-apuoperaatiota on tuettu.

Viime viikolla ulkoministeriö päätti lisätuesta YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n työhön afgaanipakolaisten auttamiseksi. UNHCR muun muassa tarjoaa hätämajoitusta ja materiaaliapua sekä koordinoi ja hallinnoi pakolaisleirejä.

YK:n arvion mukaan puolet Afganistanin väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa, ja 14 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta.

Suomen tuella vastataan UNHCR:n loppuvuotta 2021 koskevaan apuvetoomukseen, joka kattaa pakolaisten auttamisen Afganistanin lisäksi myös naapurimaissa. Hätäavussa Suomi painottaa erityisesti haavoittuvimpien, kuten vammaisten henkilöiden sekä naisten ja tyttöjen auttamista, myös Afganistanissa.

Turvallisuustilanne ei Afganistanissa ole avustustyöntekijöillekään helppo, mutta kaikki Suomen tukemat humanitaarisen avun järjestöt jatkavat työtään maassa. Nämä toimijat ovat tottuneet vaikeisiin toimintaympäristöihin, ja niillä on edellytykset tehokkaaseen työhön myös Afganistanissa. Esimerkiksi Punainen Risti on toiminut koko Afganistanin sodan ajan myös Talibanin hallinnoimilla alueilla akuutteja terveyspalveluja tarjoten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Afganistanin tilannetta seurataan nyt kaikkialla maailmassa. Hätäapua tarvitaan kuitenkin myös muualla. Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat juuri nyt suuremmat kuin koskaan aiemmin: heinäkuussa 2021 hätäapua tarvitsi noin 240 miljoonaa ihmistä 56 maassa.

Laajimmat humanitaariset kriisit ovat tällä hetkellä käynnissä Syyriassa, Jemenissä ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Koronapandemia on osaltaan lisännyt avun tarvetta.

Akuuttien konfliktien lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, ovat kasvussa. Jo 90 prosenttia maailman pakolaisista lähtee liikkeelle maista, jotka ovat altteimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Usein ilmastonmuutos iskeekin pahimmin jo valmiiksi köyhissä maissa ja kriisialueilla eläviin. Esimerkiksi Haiti ei ollut toipunut edellisestäkään kriisistä, kun uusi jo iski. Avustustoimia siellä ovat vaikeuttaneet kova myrsky ja tulvat.

Humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen on ihmisoikeuksien toteutumisen ja ihmisarvon kunnioituksen kannalta välttämätöntä niin Afganistanissa kuin muuallakin. Se myös parantaa maiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia selvitä ja toipua kriiseistä. Tämä on koko kansainvälisen yhteisön, myös Suomen, ehdoton etu.

Kirjoittaja on ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
AKurkinen
surkeeta 👎🏻
Näistä ulkovaltojen ristiretkistä ei ole seurannut koskaan mitään muuta, kuin ongelmia kohdemaille ja hirvittävä kasa ruumiita ! Ainoat voittaja ovat yleensä länsimaiset poliitikot jotka pääsevät telmimään hiukan suuremmissa hiekkalaatikossa ! Tässäkin tapauksessa rahaa ja aikaa kulutettu järjetön määrä ja tulos täysi nolla jopa vielä pahempi kaikkine koston kierteineen ! Ollaanko nyt ylpeitä yhteistyöstä ?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Tulevia aikoja
"Akuuttien konfliktien lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, ovat kasvussa"
- tässä puhutaan nyt kovasti Afganistanista. Mutta humanitaariset katastrofit eivät ole häviämässä maailmasta, päinvastoin. Jos ilmasto- ja pakolaiskeskustelu Suomessa olisi rehellistä ja ennakoivaa, meillä pohdittaisiin nyt, onko Suomi valmis vastaanottamaan miljoona vai viisi miljoonaa pakolaista. Sillä viimeistään ilmastonmuutos ajaa ihmiset pakolaisiksi niistäkin maista, joissa hirmuhallinto ei ole sitä tehnyt jo aiemmin.

Eli miten on, riittääkö humanitaarisuus viiden miljoonan pakolaisen vastaanottoon? Se tarkoittaa, että rahaa ei tule enää seinästä eikä ihmisillä ole enää subjektiivista oikeutta asua yhteiskunnan kustantamissa yksiöissä ydinkeskustoissa. Nykyinen työttömyysturvakin on silloin menneen ilmaston lumia. Uusi järjestys voi aiheuttaa myös väkivaltaisia mellakoita ja vastustusta niissä, jotka ovat tottuneet ilmaiseen ylöspitoon ja nykyiseen elintasoon.

Omasta mielestäni kehitysmaiden ihmisten asuttaminen Eurooppaan ei ole kestävä ratkaisu. Ilmastonmuutos edellyttäisi globaalia sopimusta siitä, että esim. Venäjä luovuttaisi valtavia lauhkean vyöhykkeen alueitaan ilmastopakolaisille ja teollisuusmaat rakennuttaisivat ne asuttaviksi. Tämä olisi järkevää. Mutta valitettavasti se ei ole realistista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.