Aliot

Eteenpäin katsovalle Eurooppa-keskustelulle polttava tarve

PUHEENVUORO

Ehkä kuluneimman EU-fraasin mukaan unioni on tienhaarassa.

Siinä se on seissyt vähän väliä ja tihrustaa totisesti taas. Talous on euro- ja koronakriisien jälkeen hetteisellä pohjalla, velat kasvavat, oikeusvaltiokysymys näivettää sisäistä yhtenäisyyttä, suhde Venäjään ja Kiinaan hipoo pakkasrajaa, Britannia lähti omille teilleen ja pakolaiskriisi kaikkine seuraamuksineen koettelee jäsenmaiden kanto- ja sietokykyä.

Afganistanin romahduksen vaikutukset ovat vain valistuneiden arvailujen varassa.

Tarve EU-politiikan rakentaviin ja uusiin linjanvetoihin on suuri. Jäsenvaltiotasoiset linjanvedot edellyttävät perinpohjaista kansalaiskeskustelua. Siihen on tilaisuus Turussa keskiviikosta perjantaihin järjestettävässä Eurooppa-foorumissa.

Eurooppa-foorumi antaa tänä vuonna oman panoksensa myös meneillään olevaan Euroopan tulevaisuuskonferenssiin. Neljättä kertaa järjestettävä foorumi tarjoaa kattavan valikoiman keskusteluteemoja taloudesta turvallisuuteen, ilmasto- ja ympäristökysymyksistä liikenteeseen, informaatiovaikuttamiseen, oikeusvaltioon ja ulkosuhteisiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksi merkittävimmistä EU:n lähitulevaisuuden kysymyksistä kuuluu, minkälaiseksi muodostuu Saksan rooli liittokansleri Angela Merkelin pitkän valtakauden jälkeen?

Merkel on vienyt eteenpäin edeltäjänsä Helmut Kohlin rakentavaa perintöä – toki erilaisessa poliittisessa ympäristössä. Merkelin jälkeen ja jo hänen valtakautensa lopulla Saksan ja Ranskan akselin poliittinen aloitevoima on kääntynyt jälkimmäisen puolelle.

Yhdessä edellisten ja meneillään olevien talouskriisien kanssa aloitteellisuuden siirto Saksasta Ranskaan on tarkoittanut painopisteen siirtoa pohjoisesta etelämmäs. Yhteisvastuullisuus muun muassa talouskriisien hoidossa on kasvanut ja paine yhteisöllisyyteen kasvaa edelleen.

Tämänkaltaiseen kehityskulkuun on Suomenkin otettava kantaa. Useamman hallituskauden jatkunut reaktiivinen sivusta seuraaminen ei riitä.

Yhteisvastuuta kaivataan myös maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan. Euroopan naapurustossa toistuvat kriisit yhdessä ilmastonmuutoksen seurausten kanssa pitävät huolen, että EU-alueelle riittää pyrkijöitä.

Kreikka, Italia, Espanja ja Malta ovat olleet etulinjassa ottamassa vastaan turvapaikanhakijoita, mutta osansa ovat saaneet myös Länsi-Balkanin maat. Kun maahanmuuttovirtoja käytetään myös poliittisena hybridivaikuttamisen välineenä, yksikään EU-maa ei ole muuttovirroista sivussa.

Suomi sai maistaa Venäjän tarjoamaa lääkettä loppuvuodesta 2015. Nyt on Latvian, Liettuan ja Puolan vuoro niellä Valko-Venäjän tarjoamaa rohtoa.

Venäjän ja Valko-Venäjän intressissä on hajottaa EU:n rivejä myös maahanmuuttopolitiikassa. Muun muassa Unkarin ja Puolan tapauksissa siinä on onnistuttukin.

Oma lukunsa muutosvirrassa on Euroopan keskuspankilla. EKP ja sen silloinen pääjohtaja Mario Draghi pelastivat eurokriisin vuosina kaltevalla pinnalla olleen yhteisvaluutan lupaamalla tehdä kaiken tarvittavan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Matka vakaus- ja inflaatiovahdista nykyiseen rooliin on ollut pitkä. Nyt keskuspankki yrittää huolehtia, että inflaatiovauhti nousisi kahden prosentin pintaan. Pandemiaan liittyvän keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelma oli yksistään 1850 miljardia euroa. EKP:stä on tullut entistä enemmän elvyttäjä ja talouspolitiikan ohjaaja. Se on yrittänyt runnoa läpi alkuperäistä tavoitetta, jossa yhteinen rahapolitiikka johtaisi ennen pitkää yhteiseen talouspolitiikkaan.

Sekä keskuspankki että Euroopan komissio ovat kasvattaneet muskeleitaan sopimusten ylärajoille, joidenkin mielestä niiden yli.

Jättimäisen koronaelvytyskauden jälkeen moni uumoilee, että EKP voi joutua piankin palaamaan alkuperäiseen inflaatiovahdin tehtäväänsä.

Suomi on ollut EU:n jäsen yli neljännesvuosisadan ajan. Unioni ja sen jäsenmaat ovat jotakin aivan muuta kuin rautaesiripun romahtamisen jälkeisinä vuosina. Kotoisesta EU-keskustelusta tätä ei aina huomaa. Osa keskustelijoista on edelleen samoissa poteroissa.

Unionin alkuperäinen tehtävä on kuitenkin entisellään. Se on turvallisuus- ja talousyhteisö, jolle on kehittynyt myös kansainvälisen toimijan rooli. Ulkosuhteet Venäjään, Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja kehittyviin maihin ovat entistä tärkeämmässä asemassa niin taloudessa, ilmastonmuutoksen hillinnässä, pakolaisvirtojen hallinnassa kuin turvallisuudessa.

Kirjoittaja on EU-integraatiota pitkään seurannut toimittaja, FM.

Eurooppa-foorumi järjestetään terveysturvallisena hybriditapahtumana Turussa 25.–27.8.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.