Edellisiä eduskuntavaaleja seuranneet vaalirahakohut nostivat esille säätiölain uudistamistarpeen. Ilmeni, että keskustaa lähellä oleva Nuorisosäätiö ja Sdp-taustainen Urheiluopistosäätiö olivat rahoittaneet nuorisoasumisen ja urheilijoiden ohella eduskuntaan pyrkiviä poliitikkoja.
Sääntöjensä vastaisesti toimineet säätiöt nauttivat julkista tukea.
Keskustelua on riittänyt myös Bensowin lastenkotisäätiön ja Matti Koivurinnan säätiön toimintaperiaatteista. Jälkimmäisessä hallituksen rooli ja sen jäsenten palkkiot ovat herättäneet viranomaisten kiinnostusta.
Suomessa on vajaat 3 000 säätiöitä. Näkyviä ongelmia tai väärinkäytöksiä on ilmennyt vain murto-osassa.
Keskustalainen Nuorisosäätiö on ollut kiusallisin esimerkki. Se on saanut kaiken poliittisen tuen näyttämään epäilyttävältä. Tuki sinänsä on laillista ja suotavaa, mutta se on annettava avoimesti, ilman muita tarkoituksia palvelemaan perustettujen säätiöiden tarjoamaa savuverhoa.
Vuodelta 1930 peräisin olevan säätiölain uudistamisessa on meneillään laaja lausuntokierros. Lopullinen lakiesitys valmistuu joskus ensi vuonna. Sitä ennen on vielä paljon tehtävää.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kiinnittää huomiota lakiehdotuksen porsaanreikään, joka mahdollistaa vaalirahan jakamisen muita tarkoituksia varten perustetuissa säätiöissä edelleen.
Säätiöt voivat jakaa rahaa tarkoituksiin, jotka edistävät välillisesti niiden toimintaa. Kun välillistä tukemista ei määritellä, mahdollisuudet kyseenalaiseen rahanjakoon ovat olemassa (TS 26.9.).
Säätiöiltä on vastaisuudessa edellytettävä, että ne määrittelevät tehtävänsä mahdollisimman tarkasti.
Luottamus säätiöihin on viime vuosina horjunut monesta syystä. Vaalirahaskandaali on niistä näkyvin, mutta ei likimainkaan ainoa.
Epäilys, että yritystoiminnassa hankittua omaisuutta siirretään säätiöihin turvaan verottajalta, ei ole tuulesta temmattu.
Yksi ongelma on julkisuusvaje. Säätiöiden toiminnan taakse on hankala ellei mahdotonta kurkistaa. Niiden hallitusten valvonta on vajavaista. Uudistusehdotuksessa tähän on kiinnitetty huomiota.
Erityisen tärkeää julkisuuden ja valvonnan lisääminen on säätiöissä, jotka on perustettu palvelemaan julkisia tarkoituksia ja toiminaan valtaosin julkisin varoin. Kulttuuripääkaupunkivuoden Turku 2011 -säätiö oli tällaisesta toiminnasta yksi esimerkki.
Säätiöiden harjoittamaan yritystoimintaan luvataan helpotuksia. Tämä ei saa tarkoittaa, että säätiöt saavat kilpailuetua suhteessa yrityksiin. Yritystoiminnasta on maksettava veroa myös säätiöiden suojissa.
Uudistustyössä on hyvä muistaa, että suurin osa säätiöistä hoitaa niille hyvässä uskossa lahjoitettuja varoja nuhteettomasti tieteen, kulttuurin, terveyden ja monenlaisen tutkimuksen hyväksi.
