Aliot

Kun kansalaiset otettiin mukaan julkisten palvelujen suunnitteluun

PUHEENVUORO

Eurooppalaisia yhteiskuntia yhdistää moni vaikea haaste, jonka ratkaiseminen onnistuu parhaiten kansalaisten ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyöllä.

Yhteiskehittäminen on toimintatapa, jolla eri taustoista tulevat kohtaavat tasavertaisina. He lähtevät liikkeelle yhteisenä tavoitteena kehittää aidosti hyödyllisiä palveluita.

Yhteiskehittäminen vaatii toisen mielipiteen kunnioittamista ja näkökantojen ymmärtämistä. Palvelujen suunnittelu ihmisten tarpeista lähtien onnistuu tilanteessa, jossa ollaan avoimia ja uteliaita.

Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Co-creation of Service Innovation in Europe (CoSIE) -projekti jalkautti yhteiskehittämisen ideaa kymmenessä Euroopan maassa. Tavoitteena tässä laajassa eurooppalaisessa projektissa oli ottaa julkisten palveluiden suunnitteluun mukaan ne ihmiset, joille palvelut on tarkoitettu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Projektissa haluttiin parantaa julkisen sektorin uudistumiskykyä ja vauhdittaa asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämistä. Tulokset ovat Suomenkin sote-uudistajien käytettävissä.

Osallistaminen ja palvelun käyttäjien mukanaolo suunnittelussa oli uusi lähtökohta monessa maassa. Yleinen käytäntö kun on, että julkinen sektori suunnittelee palvelut valmiiksi ja sen jälkeen tarjoaa niitä kansalaisilleen.

CoSIE-projektissa onnistuttiin muokkaamaan ajatusta siitä, kuka palveluja kehittää ja miten tämä tehdään yhteistyössä. Kansalaiset tunnustetaan kokemusasiantuntijoina osaksi yhteiskehittelyä.

Tämä on erityisen merkityksellistä, kun kyseessä ovat syrjäytymisvaarassa olevat tai muuten vaikeasti tavoitettavat ryhmät.

Yhteiskehittämisen tavoite on, että palvelut kohtaavat aidosti ihmisten tarpeet. Kansalaiset ovat julkisten palvelujen käyttäjinä kokemusasiantuntijoita, jotka halutaan nykyistä voimakkaammin palvelujen suunnitteluun.

Yhteiskehittäminen tarjoaa käytännössä toimiviksi osoittautuneita työkaluja palvelujen uudistamiseen ja asiakkaiden kohtaamiseen. Tarpeiden tunnistamisessa voidaan testata uusia avoimen datan ja sosiaalisen median mahdollistamia ratkaisuja.

Yleinen käytäntö on, että julkinen sektori suunnittelee palvelut valmiiksi ja sen jälkeen tarjoaa niitä kansalaisilleen. Osallistaminen ja palvelun käyttäjien mukanaolo suunnittelussa taas on uusi lähtökohta monessa maassa.

Palveluinnovoinnin lisäksi yhteiskehittäminen vahvistaa kansalaisten osallisuutta.

Hankkeessa töitä tekivät paikallishallinnon asiantuntijat, kansalaiset sekä akateemiset kumppanit. CoSIE-projektissa toimi yhteensä yli 100 tutkijaa ja kehittäjää, jotka edustavat 24 partneria kymmenestä eri EuroOpan maasta.

Kolmivuotinen hanke saavutti laajaa näkyvyyttä Euroopassa ja pääsi huhtikuussa 2021 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean EESC pyöreään pöytään. Projekti on ensimmäinen Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Horizon 2020-hanke.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

CoSIE-projektin pilotteja toteutettiin kymmenessä kokeilussa. Sen sijaan, että palveluita suunnitellaan ”ylhäältä alas”, kaikki kehittäminen tehtiin alusta alkaen yhteistyössä kansalaisten kanssa.

Kuntaliitto on ollut tärkeä yhteistyökumppani Suomessa. Kuntaliiton verkostojen ja erittäin laajan tiedotuskattavuuden avulla hankkeessa kehiteltyjä sosiaalisia innovaatioita on tuotu esiin joka puolella Suomea.

Suomessa nuorten itsensä suunnitteleman koulutuspaketin tavoite on helpottaa kohtaamisia nuorten kanssa. Se on otettu käyttöön Turun ja Helsingin TE-toimistoissa.

Tallinnassa julkisia palveluita kehitettiin uudella tavalla hackathon-tapahtumissa. Italiassa hankkeen tuloksena syntyi neuvolapalvelu ja mobiilisovellus, joka on koko perheen käytössä ja mahdollistaa lasten hyvinvoinnin seurannan.

Unkarissa vähävaraisia perheitä autettiin aloittamaan pienimuotoista maatalouteen liittyvää yritystoimintaa. Ruotsissa kehitettiin sosiaali- ja terveysalalle yliopistotasoinen kurssikokonaisuus, jota kokeillaan myös Turun ammattikorkeakoulun sote-palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen koulutuksessa.

CoSIE-projekti lisäsi partnereiden ja osallistujien ymmärrystä Euroopan eri maiden erilaisista oloista, infrastruktuureista, elintasosta ja poliittisesta tilanteesta.

Dosentti Heli Aramo-Immonen on yliopettaja ja Anita Narbro erityisasiantuntija Turun ammattikorkeakoulussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.