Aliot

Maankäyttösektorin päästövähennyksiä edistetään tutkimustieto edellä

PUHEENVUORO

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n vasta julkaistu raportti oli vakava muistutus ilmastonmuutoksen etenemisestä ja tarpeesta tehdä nopeita ja vaikuttavia ilmastotoimia.

Tätä edellyttävät myös Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite sekä EU:n pyrkimys vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Energiasektorin ja liikenteen päästövähennysten lisäksi katse on kohdistettava myös maankäyttösektoriin eli maa- ja metsätalouden sekä maankäytön muutosten (LULUCF) aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Maa- ja metsätalouden ja maankäytön muutoksien ilmastotoimet ovatkin keskeisessä roolissa kuluvalla hallituskaudella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muista sektoreista poiketen maankäyttösektori on merkittävä hiilen nettonielu, joka sitoo noin kolmanneksen Suomen vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan suurimmat päästövähennykset sektorilla saavutetaan muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja turvemaiden metsien kasvatusmenetelmiä.

Hiilestä kiinni -kokonaisuudeksi nimetyillä maankäyttösektorin lisätoimenpiteillä tavoitellaan kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittaista nettovaikutusta vuoteen 2035 mennessä. Tähän tähdätään hiilinieluja ja -varastoja vahvistamalla sekä päästöjä vähentämällä.

Tuki joutoalueiden metsitykselle ja tuhkalannoitustuen laajentaminen ovat esimerkkejä käyttöön otetuista ilmastovaikutteisista ohjauskeinoista, kuten myös Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin kirjattu hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite.

Ilmastotoimien tulee perustua tutkittuun tietoon. Osana Hiilestä kiinni -kokonaisuutta onkin käynnistetty kokonaisrahoitukseltaan lähes 16 miljoonan euron laajuinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma.

Merkittävä julkinen tutkimuspanostus osuu aikaan, jolloin metsien käyttöön ja ruoantuotannon kestävyyteen kohdistuu odotuksia monesta näkökulmasta.

Tutkimushankkeiden valinnassa, kuten koko ilmastokokonaisuuden toteutuksessa, huomioidaan vaikutukset muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja ruokaturvaan.

Keskeistä on myös tunnistaa, millaiset toimet ovat kustannustehokkaita, vaikuttavia ja maanomistajien näkökulmasta hyväksyttäviä ja houkuttelevia. Monitieteisissä ja tieteidenvälisissä konsortioissa on mukana yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja organisaatioita eri sektoreilta sekä yrityksiä ja maanomistajia.

Myös joutokäytössä olevien maiden tai käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden metsittäminen lisää metsäpinta-alaa ja siten myös hiilensidontaa.

Tutkimus on hyvin linkittynyttä myös useisiin kansainvälisiin tutkimusaloitteisiin ja -verkostoihin. Lisäksi tutkimustiedon soveltamista ja toimeenpanoa tuetaan käytännönläheisillä kehittämishankkeilla yhteistyössä viljelijöiden ja tutkijoiden kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulevien ilmastotoimien tehokas kohdentaminen ja toimeenpano edellyttävät riittävän täsmällistä tietoa esimerkiksi turvemaiden sijainnista ja laadusta, sekä juuri tietyille turvepeltolohkoille tai metsikkökuvioille parhaiten soveltuvista menetelmistä.

Turvepeltojen päästöihin on mahdollista vaikuttaa vesienhallinnalla ja esimerkiksi kosteikkoviljelyllä, joita pilotoidaan kehittämishankkeissa. Metsien hiilensidontaa puolestaan vahvistetaan huolehtimalla puuston kasvukyvystä ja terveydestä sekä ehkäisemällä metsäkatoa, eli metsien muuttamista esimerkiksi pelloksi tai yhdyskuntarakentamista varten.

Myös joutokäytössä olevien maiden tai käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden metsittäminen lisää metsäpinta-alaa ja siten myös hiilensidontaa.

Tutkitun tiedon vaikuttavuus edellyttää tiivistä vuoropuhelua tutkijoiden ja päätöksentekijöiden sekä muiden sidosryhmien välillä. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa korostuu yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tiivis yhteydenpito sidosryhmiin jo tutkimustyön aikana.

Ohjelman tavoitteena on myös maankäyttösektoria koskevan tutkimusosaamisen vahvistaminen ja tieteen uudistumisen turvaaminen. Ohjelmatoiminnassa tuetaan tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden osaamisen kehittämistä muun muassa tarjoamalla vaikuttavuuskoulutusta ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

Hallitusohjelman panostukset maankäyttösektorin tutkimukseen ja kehittämiseen voidaan ajatella myös välttämättömänä alkuinvestointina maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpanolle.

Vuoden 2021 aikana valmisteltavaan suunnitelmaan kootaan kattavasti maankäyttösektorin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelma siitä, kuinka toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan ja arvioidaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Salminen on johtava asiantuntija maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa ja Suorsa ohjelmapäällikkö Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit