Aliot

Miksi lapseni ei leiki? – Kielihäiriöiselle lapselle leikki on kovaa työtä

ALIO

Sanonnat ”lapsi on terve, kun se leikkii”, ”se on ihan lasten leikkiä” sekä muut leikin helppoudesta ja mutkattomuudesta osoittavat lausahdukset saavat uuden merkityksen, kun perheessä on lapsi, jolla on puheen ja kielellisen kehityksen vaikeuksia.

Leikkiä voisi kuvata lasten kieleksi. Se on lapsen tapa jäsentää ja hahmottaa ympäröivää maailmaa. Se on lapselle luontainen tapa olla vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa, keino oppia ja omaksua uusia taitoja sekä muodostaa ystävyyssuhteita.

Taidot, joita varhaisvuosien leikeissä harjoitellaan ja opitaan, ovat olennaisia taitoja myöhemmin myös kouluiässä. Parhaimmillaan leikki on mieluisaa ja tuottaa lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia.

Harvemmin tulemme kuitenkaan ajatelleeksi, että leikki ei ole itsestäänselvyys. Se ei ole helppoa kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksessa leikki on keskeinen toimintatapa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikin merkityksen ymmärtäminen ja sen arvostaminen lisäävät aikuisen valmiutta ja herkkyyttä tukea leikkiä.

Mutta kuinka leikissä huomioidaan ne lapset, jotka kommunikoivat ja ymmärtävät eri tavalla kuin useimmat muut?

Kehityksellinen kielihäiriö on yksi syy siihen, miksi lapsen kieli ei kehity kuten tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä. Tavallista on myös puheen epäselvyys ja siitä johtuvat kommunikoinnin vaikeudet.

Kielihäiriöiselle lapselle leikkiminen onkin kovaa työtä. Miten ilmaista ja kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan tai neuvotella leikinkulusta?

Kuvitteellisen leikin maailmaan pääseminen voi olla kielihäiriöiselle lapselle erityisen vaikeaa. Esimerkiksi yhteinen kuvittelu roolileikin aikana vaatii kykyä muodostaa kielen avulla yhteisiä merkityksiä.

Vaikeudet näkyvät selvimmin leikkitilanteissa, jotka vaativat vuorovaikutusta toisten lasten kanssa. Nämä lapset voivat jäädä herkästi yhteisleikkien ulkopuolelle ja mukaan päästessäänkin toisten lasten voi olla vaikea tulkita heidän leikkialoitteitaan oikein.

Nämä vaikeudet voivat aiheuttaa myös innostumattomuutta ja haluttomuutta leikkiin. Silloin me aikuiset voimme tulla avuksi asenteillamme ja toiminnallamme. Aikuisen tuella myös nämä lapset pääsevät mukaan tähän kehitykselle ja hyvinvoinnille tärkeään oppimisen maailmaan.

Lapsen ymmärtämistä, ilmaisua ja oma-aloitteisuutta leikissä voidaan tukea erilaisin keinoin. Puheen ja kielen näkyväksi tekeminen tukiviittomin, kuvin ja piirtäen tukee lapsen osallistumista erilaisiin leikkitoimintoihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkiksi kuvat leikeistä ja leikkivälineistä helpottavat yhteisen leikin valintaa ja siitä neuvottelua.

Jos lapsen puheilmaisu puuttuu kokonaan tai on hyvin niukkaa tai epäselvää, on muiden ohjaaminen leikissä vaikeaa. Puhelaitteella tai kommunikointiohjelman avulla lapsen on mahdollista osallistua leikin ohjaamiseen myös sanallisesti.

Lapsen innostamisessa ja motivoinnissa yhteiseen leikkiin auttaa se, että tiedämme, mistä lapsi innostuu ja että lapsella on mahdollisuus vaikuttaa leikin kulkuun. Lapsi voi valita leikin tukena käytettäviä kuvia sekä päättää nauhoitettavan sisällön puhelaitteelle.

Vuorovaikutusta tukevat keinot kiinnostavat yleensä kaikkia lapsia. Lasten kiinnostusta kannattaa hyödyntää niin, että keinoja käytetään lapsiryhmässä yhteisesti. Tällöin keinot tulevat osaksi varhaiskasvatuksen leikki- ja toimintakulttuuria, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

Yhteisen kielen myötä leikin sujuvuus lisääntyy ja kielihäiriöisellä lapsella on mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja nauttia leikistä yhdessä muiden kanssa. Parhaimmillaan se antaa lapselle kokemuksen siitä, että hän on hyvä sellaisenaan kuin on ja hänen seurassaan on mukavaa.

Jokaisella lapsella on oikeus leikkiin tasavertaisena yhteisön jäsenenä.

Kirjoittaja on Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen suunnittelija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.