Aliot

Opiskelija-asumisessa kilpailevia trendejä: yhteisöllisyys ja turvallisuus, ekologisuus ja kasvava tilan tarve

Ylioppilaskylään vuoden 2021 lopulla valmistuvaan Tyyssija-rakennukseen tulee opiskelija-asuntoja ja yhteisöllisiä tiloja sekä muun muassa kauppa ja kuntosali. Yhteisöllisyys onkin nouseva arvo nykyajan opiskelija-asumisessa.
Ylioppilaskylään vuoden 2021 lopulla valmistuvaan Tyyssija-rakennukseen tulee opiskelija-asuntoja ja yhteisöllisiä tiloja sekä muun muassa kauppa ja kuntosali. Yhteisöllisyys onkin nouseva arvo nykyajan opiskelija-asumisessa.

PUHEENVUORO

Millä tavoin ja miten paljon pandemia vaikuttaa työntekoon, työyhteisöjen dynamiikkaan, johtamiseen, opiskeluun ja asumiseen? Viitteitä siitä, että se vaikuttaa paljon, on – aiheista käydään esimerkiksi runsaasti julkista keskustelua (TS 27.7., HS 26.7.).

Paljon on puhuttu muun muassa digiloikasta, joka pakon sanelemana tehtiin ja joka teknisesti onnistui Suomessa suurelta osin hyvin.

Etätyönteko ja etäopiskelu on ollut teknisesti mahdollista niillä aloilla, joilla asioita on voinut tehdä ja oppia virtuaaliympäristössä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ennen pandemiaa oli trendinä asuntokoon pienentyminen, kun ajateltiin suuren osan vuorokauden tunneista menevän kodin ulkopuolella työpaikalla, oppilaitoksessa, harrastuksissa, ravintolassa, tapahtumissa ja muissa sosiaalisissa kontakteissa.

Myös asuntosijoittamisen yleistyminen johti samaan suuntaan, samoin kuin yksinasuvien määrän lisääntyminen.

Etätyönteko ja etäopiskelu on jo vaikuttanut asumistarpeisiin. Vaikuttaa siltä, että halutaan enemmän tilaa, kun kotona on jouduttu olemaan paljon.

Lisäksi opiskelija-asumisessa oli havaittavissa jo ennen pandemiaa, että pienimmät ja yleensä edullisimmat asunnot menettivät suosiotaan vuoden 2017 asumistukiuudistuksen myötä: opintotuen asumislisä poistui ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, mikä vaikutti opiskelijoiden keskimääräisen asumistuen nousuun.

Hybridi on tullut käsitteeksi niin toimistotyyppisessä työssä kuin opiskelussakin, ja sen voi ennustaa olevan yleinen uusi normi jatkossa sitten, kun pandemian tähänastiset erityispiirteet hiipuvat.

Töitä tehdään osin toimistolla ja opiskellaan osin oppilaitoksessa, ja osin paikasta riippumatta. Mahdollisuuksissa ja halukkuudessa paikasta riippumattomaan työntekoon ja opiskeluun on muun muassa ammatti-, opintoala-, seutukunta-, väestöryhmä- ja ikäluokkaeroja.

Jos paikasta riippumattomuus tarkoittaisi esimerkiksi opiskelijan siirtymistä asumaan opiskelija-asunnosta lähtöpaikkakunnalleen, ei tätä ilmiötä ole esimerkiksi Turussa kovinkaan suuressa määrin ollut. Opiskelija-asuntoja on tarvittu ja tarvitaan jatkossakin.

Paikasta riippumattomuus on nähty mahdollisuutena hillitä kaupungistumista ja lisätä väestöltään taantuvien seutujen ja kuntien elin-, veto- ja pitovoimaa. Lyhyen eli korona-ajan trendi näyttää kuitenkin olevan, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulta on muutettu maakuntiin, mutta maaseutumaiset kunnat eivät niinkään kiinnosta, vaan muutolta haetaan kaupunkimaisia olosuhteita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun seudulla Turku on saanut eniten muuttovoittoa (TS Extra 24.7.).

Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomen sisäinen väestönkehitys eriytyy ja erilaistuu edelleen 2020- ja 2030-luvuilla. Ennusteessa näkyvät suurten kaupunkien kasvun ja kaupungistumisen jatkuminen sekä seutuistumisen kolmas aalto eli kasvun laajeneminen ja vahvistuminen suurten kaupunkien kehysalueella.

Kuva on tosin hieman tasapainottunut, kun aiemmissa väestöennusteissa kasvu painottui vahvasti vain suuriin kasvukeskuksiin.

Turun Ylioppilaskyläsäätiössä (TYS) on tunnistettu ainakin seuraavia opiskelija-asumiseen vaikuttavia muutostrendejä: ikäluokkien pienentyminen, opiskelutapojen muutos ja identiteetin fragmentoituminen sekä vähemmistöityminen.

Muita muutostrendejä ovat ilmastonmuutoksen vaikutus sekä hiilineutraalius ja -negatiivisuus, kestävä kehitys, kiertotalous, kaupungistuminen, palveloituminen, yhteiskäyttöisyyden lisääntyminen, oppilaitosten tilojen vähentyminen, tilayhteistyö sekä potentiaalisten asukkaiden ja asukkaiden osallistamistarve ideointiin ja suunnitteluun.

Kumppanuuksien merkityksen nähdään myös kasvavan näiden muutostrendien aiheuttamien vaatimusten lisääntyessä.

Tarve mukautuvuuden ja muokattavuuden huomioon ottoon asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa korostuu, jotta asunnot palvelevat myös olosuhteissa, joita ei suunnittelussa osattu tai voitu ottaa huomioon.

Tila voidaan suunnitella myös esimerkiksi niin, että asukkaat voivat muuttaa opiskelun mahdollistavan tilan erityyppiseksi sosiaalisen kanssakäymisen tilaksi helposti ja nopeasti, ja vaikka seuraavaksi päiväksi takaisin opiskelutilaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miltä näyttää opiskelija-asuminen tulevaisuudessa, jos oletetaan hybridiopiskelun olevan vallitseva opiskelumoodi? Minkälaisissa asunnoissa sen voi olettaa sujuvan parhaiten?

Korona-aika on osoittanut, että opiskelija-asumisessa painottuu entistä enemmän fyysisen, mentaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mahdollistaminen ja edistäminen. Sen ei pitäisi olla korona-ajasta kumpuava trendi vaan pikemminkin pysyvä suunnittelufilosofia.

Yhteisöllisyyden tarve on jossain määrin kirkastunut, samoin kuin turvallisuudentarve, ja toisaalta niiden tuoma haaste suunnittelulle.

Innovaatioiden ei aina tarvitse olla suuria teknisiä harppauksia tai esimerkiksi uusia rakennusmateriaaleja, vaan vaikkapa mentaaliterveyden edistäminen voi olla pienistä oivalluksista kiinni.

Yksityisyyden ja yhteisöllisyyden mahdollistavat ratkaisut eivät välttämättä ole kustannuksiltaan kalliimpia, vaikka oivallukset suunnittelussa ja toteutuksessa voivat parhaimmillaan olla merkittäviä. On tutkimuksia, jotka osoittavat, että hyvinvoinnin kasvaessa asukkaat ovat sitoutuneempia, innovoivuus ja tuottavuus kasvavat ja terveydenhoitokustannukset laskevat (MultiHousing News 16.7.2021).

Sitoutuneet opiskelijat pärjäävät opinnoissaan – ja sitä ilmiötä opiskelija-asumisen olisi hyvä edistää.

Kirjoittaja on Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.