Aliot

Kenelle kuuluu ansio hyvinvointivaltiosta? Chydeniusta on kiitelty, mutta kiittäkäämme muita

ALIO

Viime aikoina on virinnyt kiinnostavaa keskustelua siitä, miten voimme ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa. Samalla on esitetty näkemyksiä siitä, keitä voimme kiittää hyvinvointivaltion synnystä ja rakentamisesta.

Keskustelu tästä on poikkeuksellisen tärkeää juuri nyt, kun historiaa käytetään entistä enemmän nykyisten olojen legitimoinnissa ja kritiikissä – myös historiallista tietoa väärinkäyttäen.

Tähän keskusteluun on liitetty Juho Romakkaniemen kolumnissa (HS 6.7.) viimeksi Anders Chydenius (1729–1803), jota on väitetty jopa pohjoismaisen hyvinvointivaltion isäksi. Tällainen tulkinta pakottaa muutamiin kriittisiin kommentteihin, joiden avulla hyvinvointivaltion synty asettuu oikeisiin konteksteihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius oli aikaansa edellä oleva valistusajan eli hyödyn ajan monipuolinen ja merkittävä suomalainen vaikuttaja sekä valtiopäivämies.

Chydeniuksen kirjanen Den nationnale winsten (1765) eli Kansallinen voitto, jossa hän käsittelee kotimaista talouspolitiikkaa ja kannattaa täydellistä elinkeinovapautta, on tärkeä. Chydenius yhtyy ranskalaisiin varhaisliberalisteihin, joista tärkein oli rajatonta elinkeinovapautta kannattava Victor de Requetti, markiisi Mirabeau vanhempi (1715–1789).

Mirabeaun pääteoksen L’ami des Hommes ensimmäinen osa oli ilmestynyt ruotsiksi vuonna 1759. Chydenius esiintuo kirjoituksessaan liberalismin tärkeitä näkökulmia runsas kymmenen vuotta aikaisemmin kuin skotlantilainen moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith (1723–1790) klassisessa teoksessaan Kansojen varallisuus (1776).

Chydeniuksen toiminnan päämääränä oli merkantilistisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan muuttaminen vapauden suuntaan. Taloudellisen toiminnan rajoitusten poistaminen, elinkeinovapauden toteuttaminen ja sananvapauden laajentaminen olivat hänen päämääränään. Merkantilismin kritiikki oli samalla sääty-yhteiskunnan eriarvoisuuden arvostelua.

Chydenius taisteli kansalaisten yhtäläisten mahdollisuuksien puolesta. Hän huomasi erityisesti työväestön sorretun aseman, jonka syynä oli tämän yhteiskuntaluokan oikeuksien puuttuminen ja järjestäytymättömyys. Näin ollen Chydenius oli taloudellisen vapauden ohella myös demokratian esitaistelija.

Chydeniuksen toimintaa ei voi ymmärtää irrallaan aikakauden kontekstista. Valistuksen aikana 1700-luvun jälkipuoliskolla kaikkialla Euroopassa säännelty talous ja eri säätyjen epätasa-arvoinen asema sekä yksinvaltainen hallitsemisen malli joutuivat kovenevan arvostelun kohteeksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ranskan suuresta vallankumouksesta (1789) tuli sääty-yhteiskunnan joutsenlaulun maamerkki. Liberaalisen demokratian ja oikeusvaltion – pitkä ja vaivalloinen – voittokulku alkoi toden teolla.

Sen sijaan on anakronistista kutsua Chydeniusta pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin isäksi, vaikka hänen ajatteluunsa kuului huolenpito alemmista säädyistä. Hyvinvointivaltiomalli syntyi paljon myöhemmin demokratian vähittäisen laajenemisen ja oikeusvaltion rakentumisen myötä.

Tämä malli alkoi toteutua vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, vaikka erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa oltiin edetty tähän suuntaan jo maailmansotien välisenä aikana.

Suuri arvostus Chydeniuksen ajattelulle ja toiminnalle, mutta pohjoismaisen hyvinvointimallin synnystä kunnia kuuluu kuitenkin niille yhteiskunnallispoliittisille voimille, jotka olivat onnistuneet laajentamaan demokratiaa ja sen jälkeen kyenneet luomaan kaikille kansalaisille kattavan suojaverkon. Näiden uudistusten taustalla Suomessa oli ennen kaikkea sosialidemokraattien ja maalaisliiton niin sanottu punamultayhteistyö ja joskus sitäkin laajempi konsensus yhteiskuntapolitiikasta.

Kysymys ei siis ollut niinkään yksittäisen henkilön tai yksittäisten henkilöiden ajattelun tai ideoiden voimasta. Loistavimmatkaan ideat eivät kukoista yhteiskunnallisessa tai tutkimuksellisessa tyhjiössä.

Merkittävät yhteiskuntapoliittiset muutokset vaativat tuekseen poliittista voimaa, sellaisia valtarakenteita, jotka luovat edellytykset muutosten toteuttamiselle. Suomessa tällaiset edellytykset demokraattisen oikeusvaltion luomiselle syntyivät sisällissodan jälkeen ja hyvinvointivaltion rakentamisen aika koitti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.

Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa. Taneli on turkulainen kasvatustieteen tohtori, filosofian ja teologian maisteri sekä lukion opettaja ja pappi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Missä Agricola??
Varmaan Hra Chydeniuskin on edesauttanut Suomen kehitystä. Kirjoittaja ohittaa tai unohtaa Mikael Agricolan jonka kirjallinen tuotos Suomen hyväksi kantaa vieläkin hyvää hedelmää. Pitää ymmärtää se, että Agricolan kirjallisen tuotoksen sisäistäneet työskentelevät tämän maan parhaaksi pitäen ikuisia totuuksia ohjenuoranaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Missä Agricola??
Ihan totta, Agricolan merkittävimmän teoksen, Abckirian, oppeja käytetään edelleenkin kansamme nuorimpien versojen lukutaidon opetuksessa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Aimäävai?
Chydenius kuitenkin
oli melko raikas tuulahdus silloisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa, vaikkakin on hieman uskallettua pistää hänet suomalaisen hyvinvointivaltion "isäksi".

Tuli mieleen häntä myöhempi kaiken suomalaisen hyvän "isä", J. V. Snellman (1806 - 1881 ), jota on nimitetty maamme "kansallisfilosofiksi" - - - omaan pirtaani Snellmanin hegeliläinen "kansallisuus"-ajattelu tuntuu melko germaanisen huuruiselta; enkä pitäisi suurena kansallisena meriittinä sitäkään, että ns. "suurien nälkävuosien" aikana (1866–1868), jolloin kuoli arvioiden mukaan 150 000 - 200 000 suomalaista, tuolloin senaattorina ja finanssitoimituskunnan 1. päällikkönä toiminutta Snellmania on arvosteltu siitä, ettei ulkomaista lainaa otettu ulkomaisten viljatoimitusten kiirehtimiseksi nälänhädän kourissa kamppailevaan Suomeen; syynä rahan ulkoiseen arvoon liittyvät spekulaatiot - - - ei kannata, näillä hinnoilla . . . (Tätä Snelmannin piikkiin pistettyä mokaa on toki jälkeenpäin selitelty ja siloiteltu; suurmies kun kumminkin oli. . . ).

No sai naamansa satasen seteliin (100 markkaa) kumminkin, joten varmaan hyvinvointivaltion rakennusmiehiä hänkin?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.