Aliot

Älykäs vai epäselvä? Varsinais-Suomen kuntien digiyhteiskuntavalmius vaihtelee

ALIO

Digitalisaation tulisi olla osa kunnan strategiaa, kehittämistä ja arkea, mutta kohtaavatko tavoitetila ja todellisuus kunnissa? Tätä tarkastellaan maakuntamme osalta juuri alkaneessa vuoden mittaisessa ”Kuntien digiyhteiskunta- ja post-covid -valmius” -hankkeessa.

Rahoitus on saatu Varsinais-Suomen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahasta.

Hallitusohjelmissa on lähes kolmen vuosikymmenen ajan korostettu tietoyhteiskunnan merkitystä. Teknologiaa parantamalla on pyritty edistämään niin julkisen hallinnon ja palveluiden saavutettavuutta kuin parantamaan arjen sujuvuutta ja asukkaiden osallisuutta.

Kunnissakin on voitu siirtyä hallinnon sähköistämisestä, eli käyttöönotosta ja omaksumisesta, sähköiseen hallintaan eli asiointiin ja osallisuuteen ja edelleen digitaalisen hallinnan aikaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuntien digiyhteiskuntavalmius vaihtelee kuitenkin yhä lähes koko kehityskaaren leveydellä. Esimerkiksi ”Kuntastrategiat digitalisaation ohjausvälineenä” -tutkimuksessa (Räsänen ja muut 2017) havaittiin, että 45 kohdekunnasta kahdeksan kunnan strategiasta ei ollut löydettävissä digitalisaatioon kytkeytyviä tavoitteita.

Nyt vastaava havainto tehtiin Varsinais-Suomessa, kun hankkeen taustatyönä tarkasteltiin kuntien kotisivuja, strategioita ja elinvoimaohjelmia. Kuntien joukosta tunnistettiin kaksi älykästä kaupunkia, digihallinnan aikaa tavoitteleva 18 kunnan ja kaupungin joukko sekä seitsemän kuntaa ja kaupunkia, joilla joistakin käytännöistä huolimatta strateginen ote jäi epäselväksi.

Tämän ensivaikutelman todenmukaisuutta ryhdytään hankkeessa nyt tarkentamaan haastatteluin ja kysytään digivalmiudesta suoraan kunnista.

Mainittua ryhmittelyä voi peilata myös niin Varsinais-Suomen uuden maakuntastrategian 2040+ -valmistelutyöpajoissa esillä olleisiin skenaarioihin kuin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kehittämiin digiprofiileihin.

Skenaarioissa Varsinais-Suomi suojautuu, on luotettava rivitoimija tai aktiivinen ratkaisija ja edelläkävijä. Kaikille näistä vaihtoehdoista on määritelty muutostekijät, joista tässä yhteydessä kiinnostavimpia ovat ”kunta” ja ”teknologia”.

Ensimmäisessä skenaariossa sisäänpäin kääntyneet kunnat koettavat selviytyä itsekseen, toisessa eletään tasapainoisemmin ja osin kuntayhteistyön voimin, kolmannessa yhteistyö on jo hyvää ja kaikki kunnat investoivat tulevaisuuteen.

Kuntien joukosta tunnistettiin kaksi älykästä kaupunkia, digihallinnan aikaa tavoitteleva 18 kunnan ja kaupungin joukko sekä seitsemän kuntaa ja kaupunkia, joilla joistakin käytännöistä huolimatta strateginen ote jäi epäselväksi.

DVV puolestaan määritteli yrittäjille neljä digiprofiilia: digitaitajat, kokeilunhaluiset, digimaailmaan rohkaistavat ja alkuun tuettavat. Nämä digiprofiilit muodostuivat sen perusteella, miten yritykset hyödynsivät digivälineitä ja -palveluita. Tavoitteena kaikkineen oli digihaasteiden ratkaiseminen, mikä on hyvä tavoite myös kunnissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Digi ja smart ovat läpileikkaavia ja yhdistäviä aluekehittämisen kysymyksiä. Tämä todettiin jo aiemmassa ”Älykkäistä kylistä älykkäisiin kaupunkeihin” -tutkimuksessa (Tantarimäki 2020), jossa huomattiin myös, että kunnat ja suuri osa kaupungeista loistavat poissaolollaan smart-keskustelusta.

Siksi erityisesti tämä joukko kiinnostaa. On myös olennaista, että digiyhteiskuntaa ajatellen alue-ekosysteemissä toimivat niin kumppanuudet kuin aluekehittämisen ohjaus ja tuki, sillä tekemisiä ja ohjelma- ja strategiatasoja yhteen sovittamalla kokonaisuudesta voi saada entistä vaikuttavamman.

Hyvänä oletuksena voi pitää sitä, että covid-19 -jälkeisessä ajassa pärjäävät paremmin ne kunnat ja alueet, jotka oppivat käyttämään parhaiten hyödyksi muuttuneen tilanteen ja uudet mahdollisuudet.

”Kuntien digiyhteiskunta- ja post-covid -valmius” -hanke edistää osaltaan Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman toteuttamista tarjoten tuntumaa kuntien korona-ajan jälkeisestä valmiudesta aluetalouden elpymisen ja muutosjoustavuuden kannalta keskeisiin toimiin.

Hankkeella halutaan tukea myös kuntastrategioiden päivitystä, joka on alkamassa monessa kunnassa kesäkuun kuntavaalien jälkeen. Esimerkit, kehittämisen ja kokeilun paikat, osaamisen edistäminen, piilevät ideat, tuen tarve, kipupisteet ja pullonkaulat ovat toivottuja kuntakeskustelujen tuloksia nekin.

FT Sami Tantarimäki on suunnittelija ja FM Johanna Aaltonen projektipäällikkö Turun yliopiston Brahea-keskuksessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.