Aliot

Jöns Budde, Naantalin tunnettu tuntematon

ALIO

Naantalin birgittalaisluostarin tunnetuin jäsen on luostariveli Jöns Budde. Hänen täydellinen nimensä oli Jöns Andersson Budde Räk. Budde on tunnettu, mutta samalla huonosti tunnettu. Varmasti ei edes tiedetä, milloin hän liittyi luostariyhteisöön. Ei tiedetä, milloin hän syntyi eikä milloin hän kuoli.

Vuodelta 1459 on säilynyt asiakirja, joka on käsialan perusteella arveltu Budden kirjoittamaksi. Vuodelta 1461 taas on peräisin erään perintöriidan asiakirja, jossa mainitaan Jöns Budde. Häntä ei kuitenkaan mainita veljenä.

FT Marko Lamberg, joka kirjoitti kirjan Jöns Budde – Birgittalaisveli ja hänen teoksensa, arvelee, että kyse voi olla kirjoittajan lapsuksesta ja että Budde ei enää silloin ollut pelkkä noviisi. Vuodelta 1462 peräisin olevassa asiakirjassa Budde mainitaan uskonnolliseksi mieheksi ja veljeksi sekä Naantalin konventin jäseneksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luostarisäännön mukaan vihkimys birgittalaisveljeksi edellytti kahdenkymmenenviiden vuoden vähimmäisikää. Koska Budden syntymävuotta ei tiedetä, sitä on koetettu arvioida luostarivihkimysajankohdan mukaan. On päädytty siihen, että Budde syntyi viimeistään vuonna 1437.

Kuolinpäivä on niin ikään tuntematon. Budde päiväsi viimeiset tunnetut teoksensa vuonna 1491. Siihen päättyvät tiedot.

Mistä Budde oli kotoisin? Sekin on kysymys, johon ei ole varmaa vastausta. 1800-luvulla arveltiin, että hän oli syntyjään pohjoissaksalainen ja kulkeutunut Marienkronen birgittalaisluostarin kautta Vadstenan emoluostariin ja edelleen Naantaliin.

Buddea on arveltu myös ruotsinkieliseksi, mutta mistä tarkalleen kotoisin olevaksi, se jää avoimeksi. Lopulta Etelä-Pohjanmaa nousi arvioissa päällimmäiseksi: Budde oli Laihialta ja puhui murretta, jossa oli yhtäläisyyksiä läheisten Vöyrin ja Närpiön murteisiin.

Lamberg toteaakin, että viitteet ruotsinkielisestä, pohjanmaalaisesta alkuperästä ovat kielitieteilijöiden tutkimusten valossa muita tulkintoja painavampia.

Jöns Buddesta ja hänen käännöksistään väitellyt FT Mikko Kauko arvioi, että Budde oli varakkaasta suvusta, sillä hän lahjoitti luostarilleen öylättilautasen eli pateenin, jonka reunustekstin mukaan hän oli teettänyt sen Tukholmassa. Lautasen keskelle on kuvattu birgittalaisveli, jonka on arveltu esittävän Buddea itseään.

Lautasen lisäksi Budde lahjoitti luostarilleen kalkin eli ehtoollismaljan.

Suomalaisia oli siihen aikaan – 1400-luvun lopulla – vähemmän kuin turkulaisia nyt. 1600-luvun alussa turkulaisia oli kolmisentuhatta ja naantalilaisia alle sata. Naantali vajosi taantumaan, kun luostarin toiminta päättyi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jöns Budde kuului siihen suomalaisten harvalukuiseen joukkoon, joka osasi lukea ja kirjoittaa – ei tosin suomea. Katolisen kirkon ja kuninkaan vallan myötä kirjoitustaito levisi Suomessa. Senaikaiset kirjoitetut kielet Ruotsissa olivat latina, alasaksa ja ruotsi.

Lukutaito tuli Suomessa periaatteelliseksi vaatimukseksi 1600-luvun lopulla. Vuoden 1686 kirkkolain mukaan lukkarin piti opettaa lukemaan kirjaa, mutta ei kirjoittamaan.

1700-luvun loppuun mennessä enemmistö suomalaisista osasi lukea.

Jöns Budde toimi Naantalin luostarissa runsaat kolme vuosikymmentä. Muutamaan otteeseen hän vieraili Tukholmassa ja Vadstenassa.

Naantalin luostariyhteisön koko tiedetään vajavasti. Ainut täsmällinen tieto on vuodelta 1487. Silloin siellä asui 54 sisarta, kahdeksan pappisveljeä – joista yksi Budde – ja kaksi diakoniveljeä sekä kuusi maallikkoveljeä.

Naantalin luostari oli tunnettu tekstientuottajana, Budde ei ollut ainut kirjoittaja. Käsin kirjoittaminen silloisissa oloissa oli rankkaa työtä.

Budde vieraili 1469 Vadstenassa, jossa hän jäljensi latinankielisen Liber Gratiae spiritualis Sanctae Mechtildiksen. Työ kesti kaksi viikkoa. Kyse oli 340-sivuisesta A4-kokoisesta teoksesta. Urakka uuvutti ja sen jälkeen hän oli kolme, neljä päivää vuoteenomana.

Jöns Budden kirja, joka pelastui Turun palosta, sisältää kokoelman hengellistä kirjallisuutta. Liki A4-kokoisessa nahkakantisessa kirjassa on 133 lehteä. Budde on kääntänyt ne latinasta ruotsiksi.

Hänen omaa tekstiään on säilynyt kaksi esipuhetta ja muutamia asiakirjoja. Mikko Kaukon mukaan Budde oli ruotsalaisen kielialueen ensimmäinen ja tunnetuin tuottelias ja ammattimainen kääntäjä.

Kirjoittaja on toimittaja, valtiotieteen maisteri.