Aliot

Tutkimus on tärkeä pohja maatalouden ilmastotalkoille

PUHEENVUORO

Suomen maatalous on tärkeä elinkeino kansallisen ruokakulttuurin, elintarviketeollisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Kuluttajat ovat toistuvasti ilmaisseet ostopäätöksillään halunsa syödä kotimaista ruokaa.

Maatalous ja sen maankäyttö tuottavat yhteensä noin 27 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maataloudelta odotetaan merkittävää ilmastopäästöjen vähentämistä jo vuoteen 2030 mennessä ja erityisesti vuoteen 2035 mennessä, jolloin Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen tuntuva vähentäminen on pitkän matkan juoksua niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Helppoja, nopeita ratkaisuja on vaikea löytää, mutta pitkän aikavälin mahdollisuudet vähentää maatalouden päästöjä ovat tuntuvat – Suomessa jopa useiden megatonnien CO2-ekvivalentin suuruusluokkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa tunnistetut keinot isojen päästövähennysten saavuttamiseen liittyvät turvemaiden viljelyyn ja vesitalouteen sekä tehostettuun hiilensidontaan ja viljelymuutoksiin kivennäismailla. Näissä on tieto- ja tutkimusvajeita. Turvemaat tulee aiempaa luotettavammin kartoittaa kokonaisuutena ja todentaa maatilatasolla.

Emme vielä tiedä varmasti sitä, kuinka suurella pinta-alalla ja millä kustannuksella Suomessa on mahdollista perustaa huonotuottoisille turvemaille erityisiä ilmastokosteikkoja, joilla päästään suuriin hehtaarikohtaisiin päästövähennyksiin.

Epävarmuutta ja tietovajetta liittyy myös siihen, missä mittakaavassa ja millä kustannuksella turvemaiden päästöjä voidaan vähentää säätösalaojituksella ja sen eri toteutusvaihtoehdoilla.

Kivennäismaiden hiilensidontaa kehitetään nurmitutkimuksen, muun kasvitutkimuksen sekä taloustutkimuksen yhteistyönä niin, että ilmastovaikutusten ohella viljely monipuolistuu ja maatilojen tuottavuus ja kannattavuus paranevat.

Tutkimusta tarvitaan hiilensidonnan pysyvyyden ja niiden kustannusten todentamiseksi. Päästövähennystoimia turvemailla ja kivennäismaiden tehostettua hiilensidontaa ei ole laajassa mitassa vielä toteutettu Suomessa eikä Euroopassa.

Suomen maataloudessa on edetty oikeaan suuntaan luonnon monimuotoisuuden hoidossa ja vesistökuormituksen vähentämisessä. Maatalouden aiheuttama vesistökuormitus on laskussa lukuun ottamatta Saaristomeren ja Merenkurkun valuma-alueita.

Toimenpiteet, jotka tähtäävät kasvien täsmälannoitukseen ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseen, ovat osoittautuneet toimiviksi. Digitalisaation hyödyntäminen tuo tähän vielä uusia työkaluja.

Kipsin ohella myös metsäteollisuuden sivuvirroista saatavasta maanparannuskuidusta on saatu hyviä tuloksia peltojen ravinnehuuhtoumien vähentämisessä, ja samalla ne tuovat maaperän toiminnoille suotuisaa orgaanista hiiltä peltoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maiseman hoidon ympäristösopimukset, luonnonhoito- ja monimuotoisuuspellot ovat tutkitusti edistäneet luonnon monimuotoisuutta. Edellä mainitut toimet vähentävät osin myös kasvihuonekaasupäästöjä.

Tärkeää on myös se, että EU:n maatalouspolitiikka ja sen kansallinen toimeenpano sisältävät riittävästi ja aiempaa selvästi enemmän kannustimia viljelijöille ilmasto- ja ympäristötoimiin muun muassa kasvavan tulosperusteisuuden kautta.

Ilmastotoimille on myös varattava merkittävä budjetti ja osuus maataloustuista, jotta tehokkaat toimet saadaan laajalti käyttöön. Koska yhteiskunnan toiveet ja vaatimukset maa- ja elintarviketaloudelle ovat monet ja kunnianhimoiset, tutkimuksen on oltava monitieteistä, riittävästi resursoitua ja verkottunutta.

Maatalouden ilmastotoimenpiteet on tehtävä siten, että maatalouden ja ruuantuotannon kannattavuus, monipuolisuus ja huoltovarmuus eivät heikkene vaan vahvistuvat. Tämä ei ole helppo tehtävä.

Tutkimusta kannattaa tehdä yhdessä viljelijöiden ja ruoka-alan yritysten kanssa.

Jatkossa tarvitaan pitemmälle menevää yhteistyötä myös maatalousneuvonnan ja maatilojen liikkeenjohdon kehittämisen kanssa. Tätä edistää osaltaan maatilayritysten osaamisverkosto Agrihubi.

Hiilijalanjäljen pienentämisen tulee osua maatilan johtamisen ydinprosesseihin, jotta työ tuottaa lisäarvoa ja hyötyjä. Koska maatilat ja alueet ovat erilaisia, vaihtoehtoja ja toimintamalleja tulee olla useita.

Ympäristöystävällisiätuotantovaihtoehtoja kehittämällä ja lisäarvoa vahvistamalla saadaan kotimaista elintarviketuotantoa kehitettyä kilpailukykyisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Tutkimuspanostusta tarvitaan sekä alkutuotantoon että lopputuotteiden kehittämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kannattavaa ja kestävää maataloutta tarvitaan Suomessa sekä kuluttajien vaatimuksiin, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan sekä huoltovarmuuden tavoitteisiin vastaamiseksi. Tavoitteisiin päästään yhteistyöllä ja pitkäjänteisen ja kunnianhimoisen tutkimuksen avulla.

Jaana Husu-Kallio on kansliapäällikkö maa- ja metsätalousministeriössä ja Johanna Buchert pääjohtaja Luonnonvarakeskuksessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Niko Räsänen
Helppoa
”Helppoja, nopeita ratkaisuja on vaikea löytää”

Toisin kuin liikenteeseen tai asuntojen lämmittämiseen, niin nimenomaan ruokatuotantoon niitä helppoja ratkaisuja on helppo löytää: siirtyminen vegaaniruokavalioon. Esimerkiksi naudanlihaan verrrattuna peltoalaa tarvitaan 1/17 (kyllä, yksi seitsemästoistaosa), ja kokonaisuutenakin peltoalan voisi vähentää noin 75%. Tämäkin ”varovainen” arvio.
Vegaaniksi voi jokainen kääntyä yhdessä yössä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Helppoa
Mitä me sitten naudoille ja sioille teemme?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
manterelainen
Vast: Helppoa
Samalla periaatteella saadaan liikenteen ja teollisuuden päästöt vähenemään kun lopetetaan liikkuminen ja valmistaminen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Helppoa
Samalla periaatteella
--------------------------------------
Eihän tuo ole sama periaate. Se, että tuotetaanko ruokaa karjalle jota syödään vai tuotetaanko (kasvis)ruokaa suoraan ihmisravinnoksi on tässä kommenttiketjun avauksessa oikea huomio. Ei ollut kyse siitä että lopetettaisiin syöminen kokonaan, kuten materelainen koettaa olkiukkoilla.

Tai no, olisihan tuossa saatavissa ihan reilun kokoinen parannus maapallon tilanteeseen, kun lihaa palvovat lopettaisivat syömisen kokonaan, eivätkö koettaisi korjata ruokavaliotaan ilmastoystävällisemmäksi?!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Helppoa
Mutta tottahan sekin on, että liikenteen ja teollisuuden päästöt saadaan vähenemään lopettamalla liikkuminen ja valmistaminen. Niilläkin saroilla olisi varaa huomattaviin vähennyksiin, ajattelutapoja radikaalisti muuttamalla. Se, että lopetetaan kaikki liikkuminen ja tuottaminen on tietenkin epärealistista, mutta mahtaako ihan realistinen olla myöskään ajatus, että kaikki maailman ihmiset alkaisivat vegaaneiksi yhdessä yössä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.