Aliot

Rehevöityminen ja maankohoaminen muuttavat saariston rantoja

Jori Liimatainen
Järviruokokasvustot ovat vallanneet rannat.  Arkistokuva kahden vuoden takaa on Turun Uittamon rannasta.
Järviruokokasvustot ovat vallanneet rannat. Arkistokuva kahden vuoden takaa on Turun Uittamon rannasta.

Alio

Aurajoen kautta mereen siirtyy sademääristä riippuen vuosittain vähimmillään 8 000 tonnia, ja enimmillään lähes 100 000 tonnia peltomaata ja sen ravinteita. Määrä on kasvanut 1960-luvulta alkaen....

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tutustun 1 kk 0 €

Haluatko lukea koko artikkelin?
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Tältpualtjokke
Ihmettelen vaan
Jo lapsuudestani muistan, ettei kukaan pitänyt kaislikosta, vaikka silloin ei vielä puhuttu rehevöitymisestä. Tästä on 60 v. aikaa.
Olen useasti ihmetellyt miksei kaislikkoa leikata vaikka ELY-keskusten toimesta. Vastustajia en usko löytyvän. En usko edes kenenkään vesialueen omistajan sitä tekevän. Vesistöjen hoito voisi olla samantyylinen yhteiskunnan tuottama palvelu kuin teiden hoito.
Ruovikon leikkuussa tarvittava kone on yksinkertainen ja massan nosto proomusta maihin myös.
Lintujen pesintään on jo olemassa rauhoitetut alueet eli ei niitäkään enää lisää tarvita.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ihmettelen vaan
Eivätkähän alkuperäiset vesi- ja muut lintulajimme ole oikeastaan nykymalliseen kaikenvaltaavaan kaisloittumiseen sopeutuneetkaan. Vanhat kotoperäiset lintukannat saattaisivat osin jopa elpyä, jos se saataisiin jotenkin kuriin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Ihmettelen vaan
Ihmetellä sopiikin. Ruoko sitoo ravinteita vedestä ja sedimentistä. Se on hyvä asia. Ruoko pitäisi leikata ennen sen kukkimista, jolloin varressa olevat ravinteet saataisiin pois vedestä. Kukinnan jälkeen varren ravinteet siirtyvät juurastoon.
Leikattu ruoko olisi syytä saada nautakarjan ravinnoksi. Siksi ruoko pitäisi leikata ennen kukkimista ja pelletöidä helposti siirrettävään ruokintamuotoon. Tämä korjuutapa pitäisi saada kannattavaksi.
Ellei ruokomassaa saada hyötykäyttöön taloudllisesti kannattavasti niin herää kysymys siitä kuka olisi korjuun maksaja?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.