Aliot

Lääkekehitys lähellä: terveyttä, työtä ja toivoa

PUHEENVUORO

Suomalainen lääkekehitys on onnistunut tuomaan markkinoille 22 alkuperälääkettä ja niistä 21 on peräisin Turusta. Luku näyttää hyvältä, mutta totuus on, että meillä voisi olla omia alkuperälääkkeitä paljon enemmän.

Lääkekeksintöjen markkinoille päätymisen esteenä on varmasti ollut vanha tuttu, rahan puute. Lääkekehitystä tukemaan tarvitaan sijoittajia, joilla riittää riskinottokykyä, kärsivällisyyttä ja uskoa olla mukana matkalla, joka saattaa kestää toistakymmentä vuotta. Kaiken lisäksi työn lopputulema on epävarma.

Kaikista lääkekandidaateista ei tule lääkettä apteekin hyllylle, mutta osasta tulee. Suomessa lupaavan lääkealan start up-yrityksen kehitys tyssää kuitenkin herkästi jo alkuunsa, koska sijoittajia ei yksinkertaisesti löydy.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toinen syy uusien kotimaisten lääkkeiden harvahkoon ilmaantumiseen saattaa piillä asenteissa. Ei ole vielä kovin kauaa siitä, kun yliopistotutkijan yhteistyötä lääkeyritysten kanssa pidettiin veljeilynä, joka ei sopinut vakavasti otettavan tieteentekijän profiiliin.

Muualla maailmassa ajateltiin toisin. Aloitin tutkijanurani Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa 1980-luvulla ja siellä akatemian yhteistyö yritysten kanssa oli selviö. Oli myös aivan tavallista, että tutkijat perustivat omia yrityksiään, joissa vietiin eteenpäin yliopistoissa syntyneitä lääkekeksintöjä. Ei ole sattumaa, että Yhdysvallat, maailman suurin lääkemarkkina, on myös koko lääkealan johtavia maita.

Asenneilmasto on vähitellen muuttunut, ja lähentymistä yritysmaailman ja yliopistojen välillä on tapahtunut. Kaunis esimerkki tästä ovat kotimaiset laboratoriodiagnostiikkaa valmistavat yritykset, joista valtaosa toimii Turussa. Monella alan yrittäjällä on yliopistotausta.

Lääkekehityksessä silta yritysmaailmaan on silti vielä hutera. Me tutkijat emme ole löytäneet luontevia yhteyksiä lääkeyrityksiin eikä lääkeyrityksissä olla välttämättä selvillä, mitä yliopistossa tutkitaan ja kehitetään. InFLAMES lippulaiva, joka on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimuskokonaisuus, aikoo muuttaa tämän. InFLAMES etsii aktiivisesti uusia lääkeaihioita ja kehittää niitä eteenpäin yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Samalla pyrimme kehittämään diagnostiikkamenetelmiä, joilla pääsemme toteuttamaan räätälöityä lääkehoitoa.

InFLAMES ei suinkaan aloita tyhjästä, vaan yliopistoilla on jo pitkään ollut olemassa kaikki edellytykset lisätä vauhtia lääkekehitykseen. Tärkein voimavara on kunnossa: meillä on lahjakkaita ja motivoituneita huippututkijoita, joiden ryhmiin halutaan mukaan. Korkeakoulujemme tutkimusryhmille tarjoamat tutkimusolot ja tukipalvelut ovat huikeat, hyvänä esimerkkinä Turun PET-keskus, joka on kansainvälisellä mittapuullakin alansa johtavia yksiköitä maailmassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Bayerin taannoinen päätös sijoittaa uusi tehtaansa Turkuun osoittaa, että alan luottamus Turun seudun lääkeosaamiseen on vankkaa. Valtakunnallinen lääkekehityskeskus tulee täydentämään kuvan ja yhdistyneenä InFLAMESiin kokonaisuudesta tulee enemmän kuin osiensa summa. Suomalaisten alkuperälääkkeiden luku nousee vielä ajan myötä uusille kymmenille.

Se, että lääkkeitä keksitään, kehitetään ja valmistetaan lähellä, on etu Suomelle ja Turulle. Ala luo sekä akateemisia että teollisia työpaikkoja. Tämä merkitsee taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvointia meille kaikille. Jo nyt lääkeyritykset ovat Turun suurimpia yhteisöveron maksajia.

On myös syytä ottaa huomioon lääkeomavaraisuus. Vaikka läheskään kaikkia lääkkeitä tai lääkeraaka-aineita ei tehdä Suomessa, maailman mullistuksissa on hyvä tietää, että osaamisesta ja laadusta oma lääkekehitys- ja valmistus ei jäisi kiinni.

Mutta mikä tärkeintä, lääkkeet luovat terveyttä. Toimiessani vielä potilaita hoitavana lääkärinä, olin tilanteissa, joissa jouduin kertomaan vanhemmille, että meillä ei ollut enää keinoja auttaa heidän lastaan. Tuolloin tiesimme myös, että aikuisen leukemiapotilaan ennuste oli synkkä. Tänään, kehittyneiden lääkehoitojen ansiosta, toivoa voi luvata yhä useammalle. Aikuistenkin leukemioista paranee yli puolet.

Kirjoittaja on akateemikko ja InFLAMES-lippulaivan johtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.