Kolumni

Luonnossa kohtaan oman tietämättömyyteni

Kävelen peltotietä saaristossa ja katselen ojanpientareita. Saunakukka, puna-apila. Jokin nätti matala keltainen kukka. Kuulen outoa suhinaa ylhäältä ja katseeni kääntyy aamutaivaalle. Joutsenpari lentää vieretysten kohti merta. Metsärajasta minua tuijottaa peura. Vai kutsutaanko tuota suurisilmäistä ruskeaa olentoa nykyisin metsäkauriiksi?

Mökkitiellä kohtaan vielä ainakin paarmoja, kimalaisia ja maahan tuupertuneen sudenkorennon. Tai päivänkorennon. Mietin, että pitäisi tarkistaa, kumpi on kyseessä. Ja elävätkö ne tosiaan vain yhden päivän?

Luonnonrauhassa kohtaan paitsi luonnon kauneuden, myös oman tietämättömyyteni. Totta, toisinaan pelkkä ympäristön ihmettely ja aistiminen riittää elämykseksi, mutta sen syventämiseksi kaipaan myös kykyä sanoittaa havaintoni.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapsuudessani vietin monet kesäpäivät isoäitieni kanssa. Silloin pihan kasveilla oli nimet, samoin kuin riippakoivun suojissa lurittelevilla linnuilla. Isovanhempieni sukupolvi eli läheisessä suhteessa luontoon ja hyödynsi sen antimia paitsi ravinnoksi myös rohdoiksi.

Perimätiedosta on säilynyt vain pieniä palasia: kun lapseni sai puistossa haavan kämmeneensä eikä laastaria löytynyt, sen enempää miettimättä poimin nurmikolta piharatamoa ja painelin sillä haavaa. Ratamoa on kautta aikojen käytetty haavojen hoitoon ja nykytutkimuskin vahvistaa sen bakteereja tuhoavat ja ihosoluja uudistavat vaikutukset.

Kun matkustan vieraaseen maahan, haluan oppia kieltä edes hiukan tutustuakseni paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Samalla tavoin myös kasvien ja eläinten nimeämisen taito rakentaa ystävällistä suhdetta luontoon.

BirdLife Suomen verkkosivuilta löytyy haaste nimeltä ”Tunnista 100 lintulajia”. Niitä on sivuston mukaan havaittu Suomessa kaikkiaan yli 480, joten sata on yhdelle kalenterivuodelle juuri sopiva urakka. Ensimmäiseksi kokeilen siipiäni tämän viikon ehdotuksella eli pienellä lyhytjalkaisella kahlaajalla nimeltä rantasipi. Hi-di-dii.

Kirjoittaja on toimittaja ja jooganopettaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.