Aliot

Työhyvinvoinnista tehtävä vanhustyön valtti

ALIO

Vanhustyö tuodaan usein esille täynnä ongelmia, haasteita ja uhkakuvia. Yksi ratkaisu näihin ongelmiin on lisäresurssit, mutta muita ratkaisuja on tarjolla harvemmin. Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä alalle kaivataan kuitenkin kipeästi uusia työntekijöitä, ja samalla täytyy pitää kiinni alalla jo olevista osaajista.

Veto- ja pitovoimaa vanhustyöhön voidaan saada hyvinkin yksinkertaisesti: kehittämällä työntekijöiden työhyvinvointia, joka tutkitusti näkyy myös asiakaspalvelun parempana laatuna. Vanhustyössä tässä kehittämisessä kannattaa panostaa etenkin eettiseen organisaatiokulttuuriin, vertaismentorointiin ja valmentavaan johtamiseen.

Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely, johon vastasi viime syksynä 24 500 sote-alan ammattilaista, paljastaa karun totuuden: vanhustyön yksiköiden tulokset ovat kautta linjan muita sote-alan yksiköitä heikommat, ongelmia esiintyy jopa kaksi kertaa enemmän.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksi hälyttävimmistä tuloksista on se, että vanhustyötä tekevistä yli joka kolmas joutuu toimimaan omien arvojensa vastaisesti. Vanhustyössä joudutaan myös työskentelemään sääntöjen ja normien vastaisesti useammin kuin sote-alalla yleisesti.

Eettinen kuormitus on iso ongelma, joka on saatava kuriin. Sitä aiheuttavat vanhustyössä esimerkiksi saattohoitotilanteiden järjestäminen, ammattilaisten ja omaisten näkemyserot hyvästä hoidosta ja riittämättömät mahdollisuudet vastata vanhusten tarpeisiin.

Työntekijä ei saa jäädä yksin tämän eettisen kuormituksensa kanssa. Hän tarvitsee käytännön työkaluja tilanteisiin, joissa eri tahojen edut tai arvot ovat ristiriidassa.

Tarvitsemme eettistä organisaatiokulttuuria, jossa työyhteisön eettiset kysymykset tehdään näkyviksi. Niistä tulee keskustella avoimesti ja rehellisesti, ja niihin tarvitsee tehdä yhteisiä linjauksia arjen päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Myös johdon tuki ja esimerkki eettisten periaatteiden noudattamisessa on olennaista.

Toinen iso ongelma on työstä palautuminen – tai paremminkin se, ettei siitä palaudu. Tilanne on heikoin nuorilla työntekijöillä. Alle 30-vuotiaista vanhustyöntekijöistä vain joka neljäs palautuu työstään hyvin. Ikä tuo tähän mukanaan pientä helpotusta.

Vanhemmilla työntekijöillä on kokemusta työstä ja elämästä. Kokemus tuo luottamusta omaan päätöksentekoon ja pätevyyden tunteen, jota nuorelle työntekijälle ei ole välttämättä vielä syntynyt. Kokemus tuo myös keinoja työn sujuvoittamiseen sekä sen kuormituksen keventämiseen.

Vanhustyössä tarvitaan keinoja, joilla tämä työn tekemisen osaaminen siirtyy työntekijöiden välillä. Yksinkertaisimmillaan se on vertaismentorointia ja konkreettisimmillaan vinkkejä työn tekemiseen ja sen tauottamiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kolmas työhyvinvointia lisäävä ratkaisu on valmentava johtaminen, joka tulisi nähdä paitsi työn myös työhyvinvoinnin kehittämisenä ja johtamisena. Työntekijän sisäinen motivaatio ja itseohjautuvuus lisäävät tutkitusti hänen hyvinvointiaan.

Noin puolet sote-alan lähiesimiehistä on ottanut käyttöönsä valmentavan johtamisen keinot: he vahvistavat alaistensa kyvykkyyttä sekä kannustavat alaisiaan yhteistyöhön ja itsenäiseen työskentelyyn. Vanhustyö erottuu jopa hieman edukseen koko sote-alaan verrattuna.

Ikäihmisten kanssa työskentelyyn sisältyy monia työkykyä ja hyvinvointia vahvistavia voimavaroja. Työntekijät tuovat esiin kokemuksiaan siitä, miten ainutlaatuista on saada kuulla ikääntyvien elämänkokemuksia ja elämäntarinoita. Kun vanhustyön arvo ja yksilöllinen merkitys kullekin työntekijälle löytyy, on myös itseohjautuva työskentelytapa helpompi saavuttaa.

Vanhustyö on halutessamme täynnä ratkaisuja ja mahdollisuuksia.

Tiina Koivisto on vanhempi asiantuntija ja Jaana Laitinen johtava asiantuntija Työterveyslaitoksessa. He kehittävät vanhustyön toimintamalleja hankkeessa Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?