Aliot

Aivoverenkiertohäiriö ei lomaile

ALIO

Pitkä ja poikkeuksellinen korona-aika on muuttanut arkeamme. Kesällä on hyvä hetki kiinnittää huomiota palautumiseen, sillä se on erityisen tärkeää raskaan koronavuoden jälkeen. Lomalla kannattaakin tehdä mahdollisimman vähän mitään aikataulutettua. Anna aivoille kunnon aikalisä suorittamisesta ja stressistä. Nuku pitkään, syö kesän antimia, pulahda uimaan, samoile luonnossa ja tapaa ystäviä.

Vapaa-ajasta nautiskellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että aivoverenkiertohäiriö ei katso aikaa eikä paikkaa. Jos se osuu kohdalle, on tiedettävä, miten toimia. Tilanteessa ainut ja tärkein ensiapu on soittaa viipymättä hätänumeroon 112.

Kesäreissujen ja mökkiloman turvaksi puhelimeen kannattaa ladata 112 Suomi -sovellus. Jos hätänumeroon soitto tulee eteen, sovellusta käyttämällä sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. Paikannuksen onnistumiseksi sovellukseen pitää muistaa asennuksen yhteydessä syöttää oma puhelinnumeronsa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nopean toiminnan lisäksi välttämätöntä on tunnistaa hätä. Suomessa noin 25 000 ihmistä vuodessa sairastaa aivoverenkiertohäiriön, tavallisimmin aivoinfarktin eli aivoverisuonitukoksen. Heistä noin joka neljäs on työikäinen ja yhä useampi nuori, jopa alle parikymppinen. Kohtaus voi siis iskeä kohdalle iästä riippumatta.

Koska nopeus on aivojen pelastus, kannattaa aivoverenkiertohäiriön oireet painaa mieleen. Tarvittaessa 112 Suomi -sovelluksesta löytyy apua myös aivoverenkiertohäiriön oireiden tunnistamiseen.

Soitto 112:een käynnistää tehokkaan hoitoketjun. Hoitoon on kiire, koska aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa aivokudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Jokainen minuutti on siis kirjaimellisesti elintärkeä. Myös aivoverenvuodoissa hoito on aloitettava nopeasti.

Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muu paikalla oleva henkilö tunnistaa oireet ja soittaa heti hätänumeroon. Aivoverenkiertohäiriöihin ei välttämättä liity kipua ja sairastunut ei aina huomaa oireita itse.

Tunnista nämä oireet:

• Puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen vaikeus.

• Suupieli roikkuu toispuoleisesti.

• Toisen raajan tai raajaparin heikkous.

• Molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset.

Jos olet epävarma oireista, voit tehdä kolmen kohdan pikatestin:

• Pyydä henkilöä nostamaan molemmat kädet vaakasuorina ylös.

• Pyydä häntä hymyilemään.

• Pyydä häntä sanomaan jokin lause tai mikä viikonpäivä tänään on.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos jokin näistä ei onnistu normaalisti, soita välittömästi hätänumeroon.

Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivät ohi, niiden takia pitää aina soittaa hätänumeroon. Ohimenevän aivoinfarktin sairastaneista vähintään joka kymmenes saa vakavan aivoinfarktin viikon kuluessa, monet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

Kesällä, ja erityisesti lomalla, alkoholin käyttö saattaa lisääntyä. On hyvä muistaa, että aivoverenkiertohäiriön oireet on helppo sekoittaa humalatilaan. Älä siis oleta, vaan varmista. Runsas juominen ja voimakas krapula lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.

Alkoholi nostaa hetkellisesti verenpainetta, joka rasittaa aivojen verisuonia. Krapula puolestaan saattaa aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, kuten eteisvärinää. Eteisvärinässä riski verihyytymien syntymiseen ja niiden kulkeutuminen aivoihin on suuri. Kohtuus siis kunniaan kesälläkin!

Aivoverenkiertohäiriöitä voi onneksi ehkäistä ennalta. Tärkein riskitekijä, johon voit itse vaikuttaa, on kohonnut verenpaine. Kannattaa siis tietää omat paineensa – myös kesällä. Verenpaineen mittaaminen on helppoa mökilläkin. Luotettavan mittarin saa hankittua vaikka lähimarketista. Turvalliset luvut ovat 135/85 mmHg tai alle.

Sairastumisen pelolla ei toki pidä meistä kenenkään kesäänsä pilata. Kun tietää tietävänsä, miltä hätä näyttää, voi rauhassa heittäytyä kuuntelemaan aaltojen loisketta ja käen kukkumista.

Kirjoittaja on yhteisömanageri, Aivoliitto/Korvaamaton kovalevy-aivoterveysohjelma.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.