Aliot

Ulkonäköpaineet alkavat jo lapsuudessa

ALIO

Viime aikoina on kirjoitettu runsaasti nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja niitä selittävistä riskitekijöistä. Yksi keskeinen mielenterveyden riskitekijä liittyy kehonkuvaan, tyytyväisyyteen omaan ulkonäköönsä ja sen hyväksymiseen, millainen on.

Omaan ulkonäköön ja kehoon liittyvän kriittisen suhtautumisen tiedetään olevan jo lapsuusiän hyvinvoinnin riskitekijä. Tyytymätön suhtautuminen omaan kehoon tai sen osa-alueisiin on yhteydessä muun muassa syömishäiriöihin, masennukseen ja matalaan itsearvostukseen. Murrosikää voidaan luonnehtia ratkaisevaksi jaksoksi kehonkuvan kehityksessä. Erilaiset sosiaaliset, kognitiiviset ja fyysiset muutokset edistävät nuorten lisääntynyttä tietoisuutta ja kriittisyyttä omaa kehoa kohtaan.

Yhteiskuntaamme leimaa korostunut ulkonäkökeskeisyys. Coloradon yliopiston professori Elizabeth Danielsin mukaan elämäämme määrittävät tietynlaiset ulkonäköihanteet ja -paineet, sillä ulkonäkö on sosiaalista valuuttaa. Se näkyy yhteiskuntamme rakenteissa, joissa ulkonäkö on keskeisessä roolissa kaikilla sosiaalisen elämän areenoilla työssä, koulussa, vapaa-ajalla ja ihmissuhteissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuten meille aikuisille, ulkonäkö on tärkeä asia myös lapselle ja nuorelle, sillä se kertoo siitä, kuka hän on. Koska ulkonäkö on usein ensimmäinen asia, jonka muut näkevät, muodostuu sen perusteella myös arvio toisesta. Ei siis ole yllättävää, että ulkonäkö aiheuttaa nuorille paineita.

Ulkonäköpaineet puolestaan ruokkivat nuorten kokemaa sosiaalista painetta, eli kyseessä on eräänlainen ketjureaktio: ulkonäköpaineet lisäävät sosiaalisia paineita, ja nämä tekijät saattavat yhdessä aiheuttaa erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Ulkonäköpaineiden sietokyky vaihtelee kuitenkin yksilötasolla.

Huolestuttava havainto useiden koettua hyvinvointia mittaavien osa-alueiden joukosta on se, että kriittinen suhtautuminen ulkonäköön alkaa varhain lapsuudessa. Omaan ulkonäköön liittyy lasten subjektiivista hyvinvointia selvittäneessä Lasten maailmat -tutkimuksessa kaikissa 8-, 10- ja 12-vuotiaiden ikäryhmissä eniten tyytymättömyyttä, mikä näkyy elämääntyytyväisyyden osa-alueiden matalimpana keskiarvona. Ulkonäköön tyytymättömyys on suurinta vanhimmassa ikäluokassa ja erityisesti tytöillä.

Suhtautuminen ulkonäköön on sukupuolittunutta: pojista kolme ja tytöistä seitsemän prosenttia on tyytymättömiä omaan ulkonäköönsä Lasten maailmat -tutkimuksen mukaan. Nämä tulokset ovat linjassa muiden nuorten ulkonäköä ja kehotyytyväisyyttä raportoineiden tutkimusten kanssa.

Tutkimustulokset heijastavat niitä sosio-kulttuurisia ympäristöjä, joissa tytöt ja pojat kasvavat ja joissa tyttöjen tyytymättömyyttä lisäävät muun muassa naissukupuoleen kohdistuvat kulttuuriset paineet ja odotukset.

Ulkonäköpaineiden taustalta on tunnistettu kolme merkittävää sosio-kulttuurista tekijää: ystävät, vanhemmat ja media. Ystävien ja vanhempien omaksumat ulkonäköön liittyvät asenteet ja käyttäytymismallit siirtyvät tietoisesti tai tiedostamatta lapselle. Lapsen välittömän lähiympäristön suhtautuminen esimerkiksi kauneusihanteisiin ja -käsityksiin luo näin ollen pohjan lapsen omaksumille ulkonäkökäsityksille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ulkonäköpaineiden kielteiset vaikutukset ovat kasvusuuntaiset muun muassa siksi, että sosiaalinen media luo vaatimuksia ulkonäölle ja menestykselle. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Instagramissa, lapset ja nuoret altistuvat laajasti valokuville, joissa näytetään idealisoituja itsensä esityksiä.

Sosiaalisen median klikkauskulttuuri on armoton ja voi johtaa heikentyneeseen itsetuntoon niillä nuorilla, jotka eivät saa positiivista palautetta omasta ulkonäöstään. Seuraukset voivat näyttäytyä tyytymättömyytenä omaa kehoa kohtaan ja ajaa jopa sosiaaliseen eristäytymiseen.

On tärkeää tiedostaa, että varhaisnuoruus on kriittinen ajankohta kehonkuvan muodostumisessa. Lisäksi lasten ja nuorten kokemista ulkonäköpaineista olisi puhuttava avoimesti kotona ja koulussa sekä korostettava sitä, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen yksilöllisine vahvuuksineen.

Kirjoittaja on lasten ja nuorten subjektiiviseen hyvinvointiin perehtynyt Turun yliopiston sosiaalityön ma. yliopisto-opettaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
CaCola
On tyydyttävä siihen mitä on annettu
Luonnonvalinta määrittää ketkä saa ja eivät saa. Mikä tässä on niin vaikeaa hyväksyä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.