Kolumni

Vaatemuistoja

Muistatko, mitä sinulla oli päälläsi ensimmäisenä koulupäivänäsi tai kun menit ensimmäiseen työhaastatteluusi? Entä miltä tuntui lapsena pukea päälle kutittava villapaita, tai miltä tuntui se hetki kun pitkän talven jälkeen sai vaihtaa talvikengät kevyisiin lenkkareihin?

Kun miettii elämäänsä taaksepäin, huomaa helposti, että yllättävän moni muisto kytkeytyy vaatteisiin. Ja kun selaa vanhoja valokuvia, nopeasti mieleen palaa muistoja omista vanhoista vaatteistaan ja siitä, miltä ne tuntuivat päällä.

Vaatteisiin pukeudutaan joka päivä ja vaatteet ovat yksi arkisimmista asioista. Silti, tai ehkä juuri siksi, vaatteiden kantamia merkityksiä kuitenkin harvoin pysähtyy pohtimaan tarkemmin. Itse havahduin miettimään vaatteita, kun luin hiljattain Laura Pörstin Viimeinen vuosi – muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista -teoksen. Pörsti pohtii kirjassaan paitsi vaatteiden kantamia muistoja, myös sitä, miten vaatteista voi lukea esimerkiksi ihmisten sosiaaliluokkaa, ammattia ja jopa harrastuksia. Vaatteilla myös vahvistetaan omaa identiteettiä ja osoitetaan muille millainen ihminen on – tai ainakin haluaisi olla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pörsti lainaa teoksessaan filosofi Roger-Pol Droit'a, jonka mukaan vaatteilla tosiaan on erityinen suhde muistiin. Tämä siksi, että lähes kaikki elämänsä hetket ihmiset kohtaavat jotkin vaatteet yllään ja vain harvoin ollaan täysin ilman rihmankiertämää.

Vaatteista herää paitsi henkilökohtaisia muistoja, myös eri aikakausia muistellessa tulee helposti ensimmäisenä mieleen kyseisen ajan muoti. 1960-luvulla tulivat minihameet ja hippimekot, 1970-luku oli ruskean eri sävyjä ja leveitä lahkeita. 1980-luvulta muistetaan salihousut, neonvärit ja olkatoppaukset, 1990-luvulta taas napapaidat ja spagettiolkaintopit.

Sitä, mikä tämänhetken muodista tulee jäämään jälkipolvien mieleen, on vaikea nähdä ennen kuin jälkikäteen. Nähtäväksi jää, muistellaanko kymmenen vuoden päästä nostalgisena haaroista puhkikuluneita koronaverkkareita ja muita ihanan pehmeiksi kauhtuneita etätyövaatteita.

Kirjoittaja on toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.