Aliot

Tutkimukseen investoiminen on arvokas valinta

PUHEENVUORO

Koronapandemia on osoittanut, että tieteeseen sijoittaminen on olennaista kriiseistä selviytymiseksi ja tulevien kriisien ehkäisemiseksi. Ilman pitkäjänteistä perustutkimusta ei olisi soveltavankaan tutkimuksen tuloksia, kuten rokotteita, lääkkeitä ja tietoliikenneteknologiaa, joka mm. mahdollistaa etätyön ja siten ihmishenkien pelastamisen.

Tieteeseen ei voida panostaa tavoittelematta samalla mahdollisimman tasokasta tutkimusta, sillä ilman korkeatasoista tutkimusta ei synny uusia tieteellisiä läpimurtoja eikä tiede uusiudu ja kehity.

Kansainvälisen vertaisarvioinnin avulla varmistettava korkea laatu on avainasemassa erityisesti Suomen Akatemian myöntämässä ankarasti kilpaillussa tutkimusrahoituksessa. Akatemian tutkijalähtöisillä rahoitusmuodoilla tuettavista tutkijoista ja hankkeista päättävät kolme tieteellistä toimikuntaa eli biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnat. Toimikuntien tehtävänä on valita tutkijoiden ehdottamista hankkeista kansainvälisessä arvioinnissa parhaiksi arvioidut tutkimussuunnitelmat rahoitettaviksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansainvälisessä arvioinnissa laadukkaiksi todettuja hakijoita on niin paljon, että toimikunnat joutuvat jatkuvasti jättämään rahoittamatta lukuisia erinomaisiksi todettuja tutkijoita, joiden mahdollisten tieteellisten läpimurtojen toteutumatta jääminen saattaa pidemmällä aikavälillä hidastaa yhteiskunnan kehitystä ja kykyä reagoida maailmanlaajuisiin ongelmiin. Suomalaista tiedettä uhkaavat potentiaalin hukkaaminen ja tutkijapako.

Tutkijalähtöinen rahoitus ei ole tärkeätä vain yliopistoille ja tutkimuslaitoksille vaan koko yhteiskunnalle. Rahoituksella koulutetaan korkean luokan osaajia esimerkiksi lääke-, teknologia- ja vientiteollisuuden aloille ja varmistetaan sitä kautta muun muassa teollisuutemme kilpailukyky. Leikkaukset tutkimuksesta ovat siten myös leikkaus koulutuksesta ja osaamisesta pitkälle tulevaisuuteen.

Korkeatasoisen tutkimuksen mahdollisuuksia on heikentänyt myös se, että merkittävä määrä vapaasti kilpailtavaa tutkimusrahoitusta on jo kadonnut muun muassa tekniikan alalta Tekesin tutkimusrahoitukseen tehtyjen muutosten takia ja sen sulauduttua osaksi Business Finland -organisaatiota.

Suomen Akatemian myöntämällä tutkijalähtöisellä rahoituksella on kehitetty esimerkiksi tehokkaita ja entistä räätälöidympiä syöpähoitoja, tutkittu sydänperäisten äkkikuolemien syitä ja kehitetty ekologisesti kestäviä materiaaleja muoveja korvaamaan. Tutkimuksen keinoin on edistetty kestävää ravinnontuotantoa sekä puhtaan veden saatavuutta, jotta näitä riittäisi maailman väestölle.

Akatemian rahoittamat hankkeet tuottavat myös tietoa esimerkiksi oppimisesta koulutusjärjestelmän kehittämiseksi ja lisäävät ymmärrystä sosiaalisesta käyttäytymisestä koronarajoitusten kaltaisissa oloissa. Tutkijat etsivät uusia tulkintoja historiasta, jotta hahmottaisimme aiemmin katveeseen jääneiden ihmisryhmien kokemuksia ja osaisimme suunnistaa yhä jännitteisemmässä globaalissa vuorovaikutuksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteiskunta ei selviydy ilman tieteellistä tietoa. Tutkimus ei ole ylellisyyttä vaan kaikessa tulevaisuuteen suuntautumisessa välttämätöntä. Tarvitsemme sekä luonnontieteellis-teknologisia selityksiä maailman ilmiöille että ihmistieteiden ymmärrystä kulttuurisista merkityksistä. Tieteen edistämisellä on myös ratkaisevaa kansantaloudellista merkitystä. Tutkimus luo sen osaamisen, jonka pohjalta yhteiskuntaa rakennetaan.

Yhteisiä varoja ei voida ajatella sijoitettavan koulutukseen ilman tutkimusta, koska koko koulutusjärjestelmämme rakentuu tieteellisen tutkimuksen varaan. Yliopistolain mukaan yliopistoissa annetaan tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, ja yliopistot kouluttavat asiantuntijoita kaikille yhteiskunnan sektoreille.

Suomessa tutkimusrahoitus on alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi neljä prosenttia. Jopa tavoitetaso on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

Aivovuoto on huolestuttava: lahjakkaat tutkijat suuntaavat ulkomaille parempien työskentelyedellytysten ja tutkimusrahoituksen perässä. Suomessa olisi mahdollisuus korkeatasoiseen tieteeseen myös jatkossa, mutta se edellyttää riittävää panostusta tutkijalähtöiseen tutkimusrahoitukseen.

Tutkimukseen investoiminen – tai sen näivettäminen – on olennainen yhteiskunnallinen arvovalinta. Suhtautumisemme tähän valintaan mittaa sitä, välitämmekö oman kansakuntamme ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tutkimusrahoituksen asema arvojärjestelmämme kokonaisuudessa on siksi kokoaan isompi asia.

Kirjoittajat ovat professoreita ja Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien puheenjohtajia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Teppo Vanamo
Tutkimisen taso
Jos rahoituksesta on pulaa, miksi puolet tutkimuksista ei täytä edes minimikriteerejä? Miksi tutkitaan samoja asioita moneen kertaan muuttamatta muuta kuin kansilehti. Miksi tutkitaan itsestäänselviä asioita, jotka perustuvat olemassa olevaan tietoon, yrittämättäkään löytää edes uutta näkökulmaa. Miksi tutkimuksena pidetään tilastoa, josta ei yritetäkään kaivaa tietoa. Tutkimiseen pitää saada standardit, fysiikassa voidaan tutkia tyhjääkin, mutta muilla tieteen aloilla se ei ole järkevää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.