Arkkipiispa

Siunattua helluntaita – Totuuden Hengen juhlaa!

PUHEENVUORO

Totuuden Henki, johda sinä meitä, pyytää Sakari Topelius sanoittamassaan virressä. Virsi muistuttaa, miten kallisarvoista totuus on.

Niin syvimmät vakaumuksemme kuin jokapäiväinen arkemme nojaavat siihen, minkä uskomme olevan totta. Elämä itse opettaa, että totuus on otettava vakavasti, sillä siitä poikkeamisella on seurauksensa.

Silti totuus ei ole aina yksinkertainen tai helppo ymmärtää. Se on saanut monet kysymään, onko totuutta lopulta olemassakaan – vai vain erilaisia näkemyksiä.

Toisille taas totuus on mustavalkoinen ja omasta poikkeavat näkemykset jo lähtökohtaisesti vääriä. He uskovat voivansa paitsi saavuttaa myös omistaa totuuden.

Totuus ei kuitenkaan ole yhtä kuin varmuus. Vaihtoehtoisina markkinoituja totuuksia ja suoranaisia valheita voidaan niitäkin esittää ehdottoman varmoina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vakuuttavat ja havainnolliset sanat voivat kätkeä alleen asiantuntemattomuutta, harhaanjohtamista ja pahansuopuutta. Vaikka totuus on luja ja oikea pohja varmuudelle, totuutta itseään ei voi johtaa varmuudesta.

Ihmisten välisessä kanssakäymisessä totuudella on joka tapauksessa ratkaisevan suuri merkitys. Erilaiset mielipiteet perustuvat näkemyksille siitä, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Niin perheessä, yhteiskunnassa kuin valtioiden välillä omia näkemyksiä perustellaan vetoamalla totuuteen.

Erimielisyys ei ole sinänsä huono asia. Erilaiset näkökulmat auttavat huomaamaan, ettei totuus useinkaan ole yksiulotteinen vaan ilmenee ja vaikuttaa eri tahoilla eri tavoin.

Demokraattisessa yhteiskunnassa erilaisuus tulee nähdä rikkautena ja toinen ihminen näkemyksineen arvokkaana. Ongelmia syntyy vasta, kun erimielisyyden kanssa ei tulla toimeen ja vuorovaikutus tulehtuu tai katkeaa siksi kokonaan.

Totuutta puolustetaan huolehtimalla hyvästä keskustelukulttuurista. Sekä maailmalla että Suomessa yhteiskunnallisen keskustelun äänensävyt ovat kärjistyneet ja halu ymmärtää toista vähentynyt.

Varsinkin verkkokeskusteluissa väärän tiedon levittämisen kynnys tuntuu välillä painuneen hälyttävän alas. Kokonaisia ihmisryhmiä panetellaan, halvennetaan ja uhkaillaan. Näihin ilmiöihin tulee puuttua ja niiden kohteeksi joutuneita tulee puolustaa.

Totuuden puolustaminen on tärkeää, koska siitä luopuminen syö luottamusta. Viha ja pelko saavat ravintoa tilanteesta, jossa ei tiedä, mihin ja keneen voi luottaa.

Herjaaminen ja valehtelu ovat ilmiöinä yhtä vanhoja kuin ihmiskunta. Uutta on sen sijaan vahva kaikupohja, jonka etenkin sosiaalinen media karkealle retoriikalle ja jyrkille asenteille antaa.

Totuus merkitsee vastuuta. Totuutta ei tule keksiä omasta päästä, muokata, vääristellä tai omia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksi yhteiskunnan totuudellisuuden mittareista on lehdistönvapaus. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksin mukaan 130 maata rajoittaa tavalla tai toisella vapaata tiedonvälitystä.

Suomi on lehdistönvapaudeltaan maailman kärkimaita. Menestys velvoittaa pitämään asiasta hyvää huolta jatkossakin.

Totuudellisuus vaarantuu myös silloin, kun valtaapitävien näkemykset joutuvat törmäyskurssille tieteellisen tiedon kanssa. Vapaan lehdistön tavoin myös riippumaton tutkimus on yhteiskunnalle korvaamattoman arvokasta.

Kumpaakin tulee suojella peräänantamattomasti kaikilta yrityksiltä kaapata, tukahduttaa, vääristellä tai vähätellä niitä. Niiden ansiosta emme elä tietämättömyyden emmekä valheen vallassa.

Onneksemme totuus on sitkeää tekoa. Se odottaa kärsivällisesti etsijäänsä. Se kestää epäilykset, epävarmuudet, erehdykset, virheet ja harha-askeleet. Eikä se suvaitse valhetta, panettelua tai pahan puhumista toisesta.

Petos, harhaanjohtaminen ja toisen maineen ja kunnian vahingoittaminen on väärin. Tätä teroittaa myös Raamatun Kymmenen käskyn lain kahdeksas käsky.

Hyvän yhteisen elämän kannalta totuudellisuus on luovuttamaton arvo. Siksi Topeliuksen virren Totuuden Hengelle osoittama pyyntö ”työtämme ohjaa, tietomme siunaa” sopii yhä ohjeeksi.

Siunattua helluntaita – Totuuden Hengen juhlaa!

Kirjoittaja on arkkipiispa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.