Aliot

Biden ja yhdysvaltalaisen perhepolitiikan suunnanmuutos

EPA/MICHAEL REYNOLDS
Presidentti Joe Bidenin ehdottamat perhepolitiikan toimenpiteet ovat Yhdysvalloissa historialliset, jos ne tulevat toteutumaan, toteavat kirjoittajat.
Presidentti Joe Bidenin ehdottamat perhepolitiikan toimenpiteet ovat Yhdysvalloissa historialliset, jos ne tulevat toteutumaan, toteavat kirjoittajat.

ALIO

Virkakautensa ensimmäisinä kuukausina Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on esitellyt tavoitteitaan talouden ja työllisyyden suhteen. Huhtikuun lopussa oli perhepolitiikan vuoro, kun American Families Plan julkaistiin.
Kyseessä on 1,8 biljoonan dollarin sijoitus perheiden hyvinvoinnin tukemiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Ottaen huomioon Yhdysvaltain perhepolitiikan historian ja nykytilan, kyseessä on kunnianhimoinen perhepoliittinen ohjelma, joka sisältää tavoitteita aina terveellisemmästä kouluruokailusta perheille suunnattuihin verovähennyksiin sekä lapsilisäjärjestelmän kehittämiseen.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen näkökulmasta ohjelman keskeisimpiä uudistuksia ovat palkalliset vapaat ja varhaiskasvatus.

Yhdysvallat on ainoa OECD-maa, jossa vanhemmille ei ole tarjolla palkallisia perhevapaita lapsen syntymän jälkeen. Vaikka jotkut työnantajat perhevapaata työntekijöilleen tarjoavatkin, neljällä viidestä yksityisen sektorin työntekijästä ei ole mahdollisuutta vapaaseen ja peräti 95 prosenttia matalapalkkaisista työtekijöistä on perhevapaajärjestelmien ulkopuolella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet ovatkin yhdysvaltalaisilla vanhemmilla rajatut: mikäli vanhemmalla ei ole varaa jäädä lapsen syntymän jälkeen pois töistä ilman palkkaa, töihin palataan jopa muutaman viikon kuluttua lapsen syntymästä.

Toisaalta töihin paluukin on haasteellista, sillä tarjolla ei ole kohtuuhintaista päivähoitoa.

Bideninohjelmassa ehdotetaan vuosittaista 12 viikon mittaista palkallista vapaata, eräänlaista hoitovapaata. Kyseessä on hieman erilainen perhevapaa kuin Suomessa ja sen nimikin on perhe- ja sairaanhoitovapaa (paid family and medical leave).

Vapaata ei ole tarkoitettu vain pienen lapsen hoitoon vaan sitä voi käyttää myös esimerkiksi sairaan lähiomaisen hoitoon, omasta sairaudesta toipumiseen, läheisen kuoleman jälkeen tai perheväkivallasta toipumiseen.

Vapaan korvaustaso esitetään porrastettavaksi niin, että se on keskimäärin kaksi kolmasosaa ansiotuloista. Kaikista matalapalkkaisimmilla aloilla korvaustaso on 80 prosenttia ansiotuloista.

Varhaiskasvatuksen osalta ehdotetaan ilmaista esikoulua kaikille 3- ja 4-vuotiaille. Tällä pyritään vähentämään eriarvoisuutta varhaiskasvatukseen pääsyssä, sillä tällä hetkellä heikommassa talou­dellisessa asemassa olevien perheiden lapsilla ei ole välttämättä pääsyä varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuksen laatua parannetaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ryhmäkokoihin, panostamalla varhaiskasvatuksessa työskentelevien koulutukseen sekä alan palkkausta nostamalla.

Esikoulunlisäksi keskeinen muutos on päivähoidon hinnoittelussa.

Lasten päivähoidon kustannukset yhdysvaltalaisille vanhemmille ovat nykyisellään moninkertaiset esimerkiksi Suomeen verrattuna. Tämän vuoksi toinen vanhemmista – yleensä äiti – jää pois töistä lapsia hoitamaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 2020 alle 6-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste olikin vain noin 66 prosenttia.

Päivähoitomaksuja esitetään porrastettavaksi siten, että kaikkein pienituloisemmille päivähoito olisi maksutonta, ja pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksut olisivat korkeintaan seitsemän prosenttia perheen tuloista.

Lisäksi perheet saisivat verovähennyksen lastenhoidon kustannuksista.

Palkallisen vapaan ja varhaiskasvatuksen kehittämisen perimmäinen perustelu on perheiden toimeentulon tukeminen ja köyhyyden vähentäminen. Yhdysvalloissa eriarvoisuus väestöryhmien välillä on huomattavasti suurempaa kuin Suomessa, minkä takia perhepolitiikan kehittämisen perusteluissa nostetaan vahvasti esiin matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien sekä eri etnisiin ryhmiin kuuluvien tukeminen.

Columbian yliopiston Center on Poverty and Social Policy on arvioinut, että toteutuessaan American Families Plan laskisi lapsiköyhyyttä nykyisestä noin 15 prosentista noin kahdeksaan prosenttiin eli peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä. Lapsiköyhyys laskisi erityisesti heikommassa asemassa olevissa etnisissä ryhmissä.

Uudistuksessa on ollut keskeistä naisten ja äitien työssäkäynnin tukeminen perhepolitiikan keinoin. Varhaiskasvatuksen osalta korostetaan sen positiivia vaikutuksia lasten kehitykseen ja oppimiseen, erityisesti heikommassa asemassa oleville perheille.

Työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ryhmistä mainitaan kotiäidit, joiden työmarkkinoille pääsyä perhepolitiikalla halutaan tukea. Toisaalta isien tarjoamasta hoivasta ei erikseen mainita ja ehdotettu palkallinen vapaa onkin luonteeltaan sukupuolineutraali.

Suomalaisesta näkökulmasta Bidenin ehdottamat perhepolitiikan toimenpiteet saattavat kuulostaa itsestään selviltä ja jopa vähäisiltä – mitä ne ehkä ovatkin, jos niitä verrataan suomalaiseen perhepolitiikkaan. Mutta Yhdysvalloissa ehdotettuja toimenpiteitä voidaan pitää monessakin mielessä historiallisina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vielä ei tosin ole varmaa, missä määrin ehdotetut muutokset lopulta tulevat toteutumaan. Sosiaalipoliittiset uudistukset voivat Yhdysvalloissa kohdata voimakastakin vastarintaa, kuten kävi esimerkiksi Barack Obaman Obamacaren kohdalla.

Milla Salin on sosiaalipolitiikan
yliopistonlehtori, Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto.

Mia Hakovirta on akatemia-
tutkija, Invest lippulaiva,
Sosiaalitieteiden laitos,
Turun yliopisto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.