Aliot

Työkyvyn ylläpitäminen ja osatyökykyisten työllistäminen työllisyystoimina

PUHEENVUORO

Kehysriihen yhteydessäsovitut työllisyystoimet kohdentuivat merkittävällä tavalla eri perustein vaikeasti työllistettäviin. Hallitus arvioi työkyvyn ylläpitämisen ja osatyökykyisten työhön pääsyn tukemisen työllisyysvaikutukseksi 11 000 – 12 000 työllistymistä vuoteen 2030 mennessä.

Toimien vaikutusarviointi on hankalaa, koska esimerkiksi vaikeasti työllistyvien työhön pääsy on nimensä mukaisesti hidasta ja epävarmaa. Kaikkien kehysriihessä esitettyjen työllisyystoimien työllisyysvaikutukseksi arvioitiin hieman runsaat 40 000 työllistymistä. Työkyvyn ylläpitämiseen ja osa-aikaisiin liittyvien toimien työllisyysvaikutukset muodostivat näistä noin yhden neljäsosan.

Hallitus päätti puoliväliriihessä perustaa erityistehtäväyhtiö Välittäjä Oy:n, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin ja tarjoaa siten vuokratyövoimaa muille työnantajille. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Yhtiö tarjoaa työntekijöilleen työllistymisessä tarvittavan tuen sekä työkykypalvelut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhtiön toiminta käynnistetään kahdessa tai kolmessa jatkovalmistelussa määrittyvällä alueella, ja sen kohderyhmäksi rajataan alkuvaiheessa vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset. Tarkoituksena on, että nykyisin avotyötoiminnan kautta työllistyneistä kehitysvammaisista mahdollisimman moni työllistyisi normaaliin palkkasuhteeseen Välittäjä Oy:n kautta. Työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 1 000.

Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä julkisten hankintojen vauhdittamisohjelmalla, jossa kuntia tuetaan asettamaan ostopalveluihinsa sosiaalisia kriteerejä esimerkiksi pitkään työttömänä olleen tai osatyökykyisen työllistämiseksi. Hankkeen vaikuttavuutta edistetään yhteistyössä kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksen kanssa.

Hallitus myös tukee yhteiskunnallisten yritysten syntymistä perustettavan asiantuntijayksikön kautta. Tavoitteena on 3 000 henkilön työllistäminen julkisten hankintojen avulla, ja työllisyyden kasvun nettovaikutukseksi arvioitiin noin 2 000.

Hallitus päätti laajentaa työkykyohjelmaa ja IPS Sijoita ja Valmenna –toimintamallia osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää valtionavustushaun kunnille ja kuntayhtymille osatyökykyisten työttömien palvelukokonaisuuden alueellisen kattavuuden lisäämiseksi.

Toimintamalli laajennetaan yhteensä kuuteen sairaanhoitopiiriin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistämiseksi.

Työkykyohjelmassa tavoitellaan työllisyysasteen nostamista tukemalla osatyökykyisten työttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä sekä ehkäisemällä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioitiin kasvavan 5 500–6 500 henkilöllä, josta työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus on noin 4 500 työllistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä merkittävää työllisyyden lisäystä ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja lyhentämällä sairastumisesta johtuvia työuran katkoksia. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään viisi prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä, mikä tuottaa potentiaalisesti noin 2 500 hengen työllisyysvaikutuksen.

Sekä palveluiden että etuuksien kokonaisuutta uudistetaan tukemaan ensisijaisesti sujuvaa ja nopeaa työhön paluuta ja välttämään eläköitymistä ja sairauspoissaolojen pidentymistä. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia sekä uudistamalla kuntoutusjärjestelmää ja etuuksia.

Hallitus kehittää Kelan matalan kynnyksen ammatillisen kuntoutuksen palveluita erityisesti osatyökykyisille työttömille henkilöille. Samalla tehostetaan syrjäytymisvaarassa olevien kuntoutustuella ja sairauspäivärahalla olevien nuorten kuntoutusta.

Työntekijöiden paluuta sairaslomalta työhön nopeutetaan laajentamalla Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-malli valtakunnalliseksi. Mallissa tehostetaan työntekijän hoito-, kuntoutus ja työhönpaluun prosessia parantamalla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.

Kirjoittaja on työoikeuden emeritusprofessori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.