Aliot

Vanhempien mielenterveyden hoitamiseen kannattaa investoida jo odotusaikana

ALIO

Tänään 5.5. vietetään kansainvälistä äitien mielenterveyspäivää. Päivän tärkeänä tavoitteena on lisätä tietoisuutta vanhempien, erityisesti raskaana olevan tai synnyttäneen äidin, mielenterveyden merkityksestä. Perinataalikaudella viitataan raskausaikaan ja lapsen ensimmäiseen elinvuoteen, ja se on herkkyyskausi niin vanhemmuuteen siirtymän kuin lapsen kehityksenkin näkökulmasta.

Odotusaikaa ja vanhemmaksi tulemista on perinteisesti pidetty syvän ilon ja onnen aikana. Tutkimusten mukaan kuitenkin jopa 20 prosenttia äideistä kärsii merkittävästä stressistä, ahdistuksesta ja/tai masennuksesta perinataalikaudella. Äidin psyykkisellä voinnilla tiedetään olevan yhteys lapsen kehitykseen.

Jos äiti kärsii merkittävästä stressistä odotusaikana, tämä voi aiheuttaa riskin lapsen psyykkiselle ja ruumiilliselle terveydelle. Äidin psyykkisen oireilun tiedetään myös vaikeuttavan siirtymää vanhemmuuteen sekä vuorovaikutusta lapsen kanssa, ja heijastuvan parisuhteeseen, mikä edelleen voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen kehitykseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Raskausajan psyykkinen oireilu on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä synnytyksen jälkeiselle masennukselle, joka on pahimmillaan vakava ja pitkäkestoinen tila.

Suomen neuvolajärjestelmä tavoittaa hyvin kattavasti odottavat äidit. Neuvolaseurannassa seulotaan ja hoidetaan äidin masennusoireita. Ahdistusoireiden seulonta ja hoito ei kuitenkaan ole yhtä systemaattista, vaikka tutkimusten mukaan myös äidin ahdistuneisuus voi olla haitallista lapsen kehitykselle. Yleisen ahdistuneisuuden lisäksi melko tavalliset raskauteen ja synnytykseen liittyvät ahdistusoireet saattavat jäädä käynneillä kokonaan havaitsematta ja kohtaamatta.

Joissain maissa seulotaan myös psyykkisten häiriöiden tunnettuja riskitekijöitä, mikä voisi olla hyödyllistä Suomessakin ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen näkökulmasta. Oireet voivat myös aaltoilla merkittävästi perinataalikaudella ja joskus ne eivät ylitä seulojen kliinisiä katkaisupisteitä, mutta ovat silti kroonisia ja äidin ja lapsen hyvinvointia haittaavia. Tällaisen oireilun havaitseminen onkin järjestelmässämme erityisen haastavaa, mutta voi olla perheiden ja lapsen kehityksen näkökulmasta keskeistä.

Tietoisuuden lisääminen perinataalikauden mielenterveyden ongelmista on tärkeää monesta syystä. Se vähentää vanhemman tuntemaa syyllisyyttä ja häpeää, sekä lisää avoimuutta ja rohkeutta ottaa puheeksi myös hankalia tunteita ja kokemuksia.

Psyykkinen sairaus ei ole koskaan sairastuneen syy ja kuka tahansa voi sairastua. Masennukseen ja ahdistukseen on olemassa hyvää hoitoa, kunhan hoitoa tarvitsevat tunnistetaan oikea-aikaisesti.

Hoitamattomien perinataalikauden psyykkisten ongelmien kustannukset ovat yhteiskunnalle korkeammat kuin hoidettujen, ja kustannukset syntyvät lähinnä lapselle tarvittavien pitkäkestoisten tukipalvelujen kautta. Suomessa on tarve kehittää perinataalipsykiatrian hoitopolkuja ja tukipalveluja, jotka vaativat erityisosaamista. Suomen perinataalimielenterveys ry. on perustettu vuonna 2020 edistämään muun muassa näitä asioita. Lisäksi tärkeää on kohdentaa resursseja varhaiseen tukeen ja hoitoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Neuvolaterveydenhuollon ammattilaiset kaipaavat faktatietoa ja lisäkoulutusta perinataalikauden mielenterveysongelmista. Puheeksiottamisen keinot, asiakkaan voimavarojen tukeminen ja lisääminen sekä asiakaslähtöinen kohtaaminen ovat keskeisiä teemoja. Myös tutkimusta perinataalikauden riskitekijöistä sekä myös suojaavista tekijöistä tarvitaan edelleen, jotta tiedetään, minkälaista on perinataalipsykiatrian näyttöön perustuva hoito, ketkä hyötyvät mistäkin tuesta ja mitkä tekijät suojaavat vanhemmuutta ja lapsen kehitystä.

Suomessa muun muassa FinnBrain-tutkimus (www.finnbrain.fi) selvittää juuri näitä asioita, ja on tuottanut esimerkiksi tieto- ja koulutusmateriaalia niin perheille kuin ammattilaisillekin varhaisesta stressistä ja sen hoidosta.

Lisäksi etäyhteyksiä ja vertaistukea hyödyntävät hoitomallit voivat olla hyödyllisiä, kun halutaan tarjota matalan kynnyksen helposti saavutettavaa hoitoa mahdollisimman monelle, myös Covid 19-pandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa. Esimerkkeinä mainittakoon etäyhteyksiä hyödyntävä Yhdessä vahvaksi -hanke, sekä vertaistukea ja ammatillista tukea yhdistävä Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hanke, jonka tavoitteena on vähentää vanhempien kokemaa stressiä ja sen vaikutuksia lapsen kehitykseen.

Eeva-Leena Kataja (psykologi-tutkija, Turun yliopisto, FinnBrain-tutkimus, perhepsykoterapeutti). Hasse Karlsson ( integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto, FinnBrain-tutkimus, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria, psykoterapeutti).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.