Aliot

Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ovat mielenterveyspalvelujen kivijalka

TS/LM/Veera Korhonen
Inhimillisestä näkökulmasta on selvää, ettei mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria pitäisi jättää ilman hoitoa, kuntoutusta ja tukea. Laadukkaisiin ja helposti saatavilla oleviin julkisiin mielenterveyspalveluihin kannattaa sijoittaa riittävästi rahaa, kirjoittaja vielä toteaa.
Inhimillisestä näkökulmasta on selvää, ettei mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria pitäisi jättää ilman hoitoa, kuntoutusta ja tukea. Laadukkaisiin ja helposti saatavilla oleviin julkisiin mielenterveyspalveluihin kannattaa sijoittaa riittävästi rahaa, kirjoittaja vielä toteaa.

ALIO

Varsinais-Suomesta on uutisoitu Tyksin nuorisopsykiatrian pitkistä hoitojonoista ja osastopaikkojen huomattavasta ylikuormituksesta (TS 23.3.). Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt koko maassa jo usean vuoden ajan. Tulisiko tässä tilanteessa sitten lisätä resursseja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon? Akuutissa ruuhkatilanteessa tämä olisi hyvä ratkaisu, jos lisäresursseja on mahdollista saada nopeasti.

Pidemmällä tähtäimellä ratkaisu ei ole kuitenkaan kestävä. Niin nuorten kuin aikuisten mielenterveyspalvelut tulee ensisijaisesti saada sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolta. Erikoissairaanhoidon psykiatrian palvelut ovat potilaille, joilla on vaikeita, pitkittyneitä tai hoitoon reagoimattomia sairauksia tai joiden tilanne edellyttää psykiatrista sairaalahoitoa.

Tällä hetkellä perustason mielenterveyspalveluja ei kuitenkaan ole saatavilla riittävästi. Mielenterveyshäiriötä sairastava voi päästä akuuttivastaanotolle, mutta hänelle ei ole sen jälkeen tarjota riittävän intensiivistä psykiatrista avohoitoa. Tämä aiheuttaa mielenterveysongelmien pitkittymistä ja pahenemista, mikä luo painetta ja jonoja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksinkertaisemmin sanottuna, ihminen jätetään ilman hoitoa siihen asti, että hänen sairautensa pahenee erikoissairaanhoidon hoitoa vaativaksi.

Hoitoon päässeen potilaan parantumista heikentää palvelujärjestelmän pirstaleisuus, joka heikentää mahdollisuutta systemaattiseen ja tasalaatuiseen mielenterveyshoitoon.

Terveydenhuollon etulinjaan eli perustason terveydenhuoltoon tarvitaan riittävästi ammattilaisia kuten lääkäreitä, mielenterveysalan hoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Perustason ja psykiatrian erikoissairaanhoidon välille on luotava joustava yhteys. Esimerkiksi etäkonsultaatiota ilman, että potilasta tarvitsee lähettää poliklinikalle.

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa vuosina 2020–2022. Ohjelman tavoitteena on erityisesti perustason palvelujen vahvistaminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee ja koordinoi alueellisten kehittämishankkeiden toimeenpanoa. Alueille jaettiin viime vuonna valtionavustuksia 70 miljoonaa euroa tukemaan ohjelman mukaista kehittämistyötä. Osa rahoituksesta suuntautuu mielenterveyshankkeisiin.

Hankkeet toteutetaan riippumatta varsinaisen sote-lainsäädännön voimaantulosta. Kehittämisen yhtenä tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja niin, että palvelun piiriin pääsee viiveettä ilman lähetettä. Lisäksi painopistettä siirretään ehkäisevään työhön kuten kouluissa mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.

Tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä olevan sote-lainsäädäntöuudistuksen yhtenä tavoitteena on perustason palvelujen vahvistaminen. Lainsäädännöllä vahvistettaisiin hallinnollinen rakenne, joka tukisi sote-peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon integroitumista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuleviin sote-keskuksiin kootaan perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja. Laaja-alaisista sote-keskuksista avun saa yhdestä paikasta. Lisäksi tarkoitus on myös tiukentaa hoitotakuuta niin, että hoitoon pääsee viikossa.

Laadukkaisiin ja helposti saatavilla oleviin julkisiin mielenterveyspalveluihin kannattaa sijoittaa riittävästi rahaa. Yhteiskunta säästää, kun mielenterveyspotilaat hoidetaan hyvin.

Valtaosa mielenterveyshäiriöiden kustannustaakasta kohdistuu niin sanottuihin epäsuoriin kustannuksiin, joita ovat sairauspoissaolot, kuntoutustuet, työkyvyttömyyseläkkeet, työpanosten menetykset. Näitä kustannuksia on mahdollista merkittävästi vähentää, kun mielenterveyspalvelut järjestetään tarpeen mukaisiksi. Perustason palvelujen vahvistaminen säästää myös kalliimman erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Nuoren ihmisen mielenterveydellisten oireiden havainnointi ja arviointi sekä tarvittaessa hoidon aloittaminen on erityisen tärkeää. Kaikista mielenterveyshäiriöistä 50 prosenttia ilmenee ensimmäisen kerran ennen 14 vuoden ikää ja 75 prosenttia alle 25-vuotiaana. Hoitamattomuuden riskinä on, että mielenterveyshäiriö uusiutuu ja vaikeutuu.

Varhainen oireiden tunnistaminen ja tilanteen arviointi sekä tarvittavan hoidon aloittaminen parantaa yleensä sairauden ennustetta. Näin ehkäistään myös myöhemmin aikuisuudessa mielenterveyshäiriöön sairastumista.

Lukujen valossa on selvää, että nuoruudessa ilmeneviin mielenterveysongelmiin kannattaa puuttua ja panostaa riittävin hoidollisin toimenpitein. Myös inhimillisestä näkökulmasta on selvää, ettei mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria pitäisi jättää ilman hoitoa, kuntoutusta ja tukea.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on ylilääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Teppo Vanamo
Hirvittää
Yli puoli miljoonaa mielisairasta ilman mitään apua tai kontrollia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
vexi
Vast: Hirvittää
Sattumoisin saamansuuruinen määrä suomalaisista popsii masennuslääkkeitä.
Kukahan meistä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.