Aliot

Monialainen korkeakoulutus tähtää lasten hyvinvointiin

ALIO

Niina Junttila kysyi aliokirjoituksessaan (TS 9.2.2021), miten rakennetaan jatkumo neuvolasta varhaiskasvatukseen, kouluun ja toiselle asteelle siten, että jokainen lapsi saa kaiken tarvitsemansa tuen. Sellaisen, joka estää jäämästä yksin ja pienten pulmien muuntumisen suuriksi. Uskomme, että tärkeä osa vastausta on lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten ja heitä kouluttavien onnistunut yhteistyö.

Katsaus sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusaloille (soteko) kouluttavien korkeakoulujen strategioihin paljastaa, että toimintaa ohjataan vahvasti monialaiseen yhteistyöhön.

Korkeakoulujen rahoitusmallit sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön urakehitys ovat kuitenkin rakennettuja tieteenalojen varaan. Siksi porkkana monialaiseen yhteistyöhön kannattaa kaivaa tulevien ammattilaisten kouluttamisesta, sillä opettajat voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia lapset eri tarpeissaan tulevaisuudessa kohtaavat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Opettajien yhteistyö on tunnistettava lähtökohdaksi sille, että kykenemme saattamaan osaavia ammattilaisia työelämään. Mahdollisuus koulutus- ja tieteenalojen rajat ylittävään yhteistyöhön on sisällytettävä osaksi korkeakouluissa opettavien perustyötä. Lisäksi tarvitaan uusia rakenteita, jotka mahdollistavat läpileikkaavien aiheiden opettamisen yhdessä eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoille.

Yhdessä opettaminen takaa opiskelijoille mahdollisuuden yhdessä oppimiseen. Se käynnistää opiskelijoiden lapsi- ja perhelähtöisen osaamisidentiteetin, yhteistyöosaamisen ja palveluasenteen muodostumisen jo tutkintoon johtavan koulutuksen aikana.

Toistaiseksi soteko-alat yhdistäviä monialaisia opintoja on tarjolla vain vähän ja ne ovat opiskelijoille usein valinnaisia. Siksi toisten ammattilaisten kanssa toimimisen harjoitusareenaksi muodostuu työhön siirryttäessä lapsen ja perheen todellinen elämäntilanne.

Myös opiskelijat tunnistavat koulutuksen puutteet suhteessa työelämässä vaadittavaan yhteistyöosaamiseen. Tästä esimerkkinä on monialaisiin opintoihin osallistuneen opettajaopiskelijan kommentti "Olen opiskellut yliopistossa pian viisi vuotta ja vasta nyt kun olen valmistumassa, pääsin tällä kurssilla toimimaan niiden alojen opiskelijoiden kanssa, joiden kanssa tulen työskentelemään työelämässä”.

Onneksi korkeakoulujen monialaiset yhteistyöosaamista vahvistavat opinnot ovat lisääntymässä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Turun alueen korkeakoulujen yhdentoista eri koulutusalan yhteinen opintojakso sekä kaikille lasten kanssa toimiville suunnatut Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteiset verkko-opinnot ja -materiaalit.

Soteko-alojen korkeakoulutuksesta valmistunut siirtyy työhön esimerkiksi neuvolaan, päiväkotiin tai kouluun, jossa hän toimii ammattinsa edustajana suhteessa lapseen ja hänen perheeseensä sekä toisiin ammattilaisiin. Ammattilaisten sujuvan yhteistyön merkitys korostuu esimerkiksi uusissa perhekeskuksissa, joissa soteko-ammattilaisten on tarkoitus työskennellä yhdessä lapsen elämäntilanne kokonaisuutena huomioiden. Monialaisissa palveluissa ei kuitenkaan onnistuta vain tuomalla ammattilaiset samaan rakennukseen tai verkostoon. Menestystekijöitä ovat yhteistyötä arvostavat, toisten osaamisen tuntevat ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutuneet eri ammattien edustajat. Tähän kasvamisen tulee käynnistyä jo koulutuksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osaamispolku, joka takaa jokaiselle lapselle kaiken tarvittavan tuen ja estää jäämästä yksin, on pitkä ja monitahoinen. Meidän näkökulmastamme se alkaa korkeakoulujen strategioiden monialaisuuden muuttumisella konkreettisiksi teoiksi, siirtyy opettajien ja opiskelijoiden yhdessä toimimisen kautta käytännön työhön ja näkyy lopulta siinä, että ammattilaiset osaavat yhdistää osaamisensa lapsen parhaaksi.

Miia Tuominen on filosofian tohtori ja tutkimuspäällikkö Turun yliopiston Sote-akatemiassa. Jaanet Salminen on kasvatustieteen tohtori ja yliopistonlehtori Turun yliopiston Sote-akatemiassa ja opettajankoulutuslaitoksella.

Molemmat ovat mukana Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston Osaamispuu.fi-kehittämistyössä, jonka tavoitteena on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalojen tulevien ja nykyisten ammattilaisten yhteisen osaamisen vahvistaminen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.