VIIKON V&#196;ITE: EU:n j&#228;senmaiden pit&#228;isi k&#228;ytt&#228;&#228; enemm&#228;n rahaa elvytykseen

S.F.08.04. 09:59

Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä

Ensimmäisen elvytyspaketin lainarahoista puolet ollaan käyttämässä ihan muuhun kuin elvytykseen. Jos halutaan syytää rahaa ilmastohankkeisiin, niin miksi sitä ei voida sanoa suoraan jo paketista neuvoteltaessa? Mielestäni on kieroilua ja harhautusta puhua yhtä ja tehdä toista. Eli jos halutaan laittaa lisää miljardeja ilmastohankkeisiin, niin puhutaan sitten suoraan siitä ja unohdetaan höpötykset ja markkinointipuheet elvytyksestä.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Angus08.04. 13:16

Vast: Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä

En minäkään pidä tuota suunnitelmaa minään "elvytyspakettina", onpahan vain joku ihme rahanjakelutemppu.

Siitä huolimatta, kyllähän rahan voi katsoa menevän elvytykseen, tuettiin sillä minkälaista taloudellista toimeliaisuutta tahansa. Perinteisesti esim. infran rakentamista on voitu edistää elvyttävän vaikutuksen saamiseksi, miksipä ei sitten ilmastohanketta.

Omasta mielestäni myös kuluttajien/kulutuksen tukemista voisi tarkastella elvytyksen näkökulmasta, mutta EU jakaa rahat mieluummin muille (yritykset, julkiset sektorit, "hankkeet", taide, tiede, järjestöt jne.) kuin ihmisille.

Hima-Hönö08.04. 12:26

Kenen etelä-etu

Pitääkö eteläisiä maita tukea rahallisesti. No tottahan toki.
"Eteläisille jäsenmaille elintärkeä matkailu voi elpyä ja tuoda kaivattua helpotusta tilanteeseen."
Niinpä. Ensin lähetetään nykyisten ja tulevien Suomalaisten rahat etelään.
Sen jälkeen Suomalaiset voivat itse viedä rahansa etelän maihin.
Ovathan siellä edulliset hinnat matkailijoille koska Suomessa on liian kallista matkustella.
No korotellaan veroja jonka johdosta ulkomaiset matkailijat alkavat pitämään Suomea liian kalliina.
Tämä on osa-ajatelma elvytysrahoituksesta. (Navetoissakin on nykyään lypsyrobotit.)

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pyöräilijä08.04. 12:48

Oikea tapa elvyttää

Valitettavasti tämä elvytys useimmiten kohdistuu valmiiksi suurituloisille koska se tehdään joko yritystukien tai tuloveron alentamisten kautta. Tällainen elvytys ei siirry kulutukseen eikä vaikuta mitenkään positiivisesti työllisyyteen.

Sen sijaan jos sama raha jaettaisiin tasan Suomen asukkaiden kesken, yli puolet käyttäisi sen kulutukseen. Toisaalta jos se onnistuttaisiin jotenkin jakamaan alimmille tuloluokille, jopa koko tukisumma siirtyisi suoraan kulutukseen ja sitä kautta työllisyyden parantamiseen. Yksi tapa voisi olla vaikkapa hetkellinen toimeentulotuen ja perustyöttömyyskorvauksen korottaminen. Esim. 100e/kk lisää kumpaankin tarkoittaisi noin puolen miljardin elvytyspakettia. 200e/kk olisi miljardi.

Jos joku väittää huonoksi elvytyksen kohdistamista pienituloisiin niin sitten kertomaan vain että miten lisärahan antaminen Suomen miljardööreille lisää kulutusta.

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Viesti

Peruuta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Angus08.04. 14:18

Vast: Oikea tapa elvyttää

Juu, se on kovasti hellitty teoria se, että kannattaa syytää rahaa rikkaimmille: kun rikkain kymmenes saa satasen, niin jossain vaiheessa, vähitellen, köyhimällekin voi, ehkä, valua euro. Siksi kannattaa elvytys suunnata rikkaille, pankeille jne. Vasta kun ne ovat ELPYNEET riittävästi ja rakentaneet vaurautta oman aikansa (ja omaa vaurauttaan) sekä monen, monen, monen mutkan kautta taloudellinen hyvä tihkuu kaikkialle yhteiskuntaan. Toki oikeudenmukaista (?) on, että ne rikkaat, jotka tämän hyvän "rakentavat", saavat siitä leijonanosan, ja sitten heidän lähipiirinsä, ja sitten lähipiirien lähipiirit. Voipi käydä niinkin, ettei sinne alimmille portaille mitään riitäkään.

Itse olen tietenkin päinvastaista mieltä ja pidän em. teoriaa järjettömänä. Kannattaisi antaa köyhimmälle kymmenykselle se satanen ja rikkaille euro. Tästä oikeasti hyötyisivät paitsi se köyhä, niin myös talouselämä (kaikki heti kiertoon), yhteiskunta ja oikeudentaju.

Koba08.04. 16:49

Vast: Oikea tapa elvyttää

Italiassa on jo paljastunut että Mafia,Camorra ja `Nranhgeta on hankkineet haltuunsa yrityksiä jotka oletettavasti hyötyvät tukipaketista.Eli rahoitamme velkarahalla näitä järjestöjä mikäli osallistumme tukipakettiin.

Pyöräilijä09.04. 09:24

Vast: Oikea tapa elvyttää

Teoriaahan kutsutaan Trickle-Down economyksi. Se toimi aikanaan muinaisessa Roomassa kun rikkaat saivat arvometalleja kaivoksistaan ja valloituksista ja sitten rakensivat oman suosionsa pönkittämiseksi kaikenlaisia projekteja jotka työllistivät.

Nykyrikkaat taas pitävät rahat rahastoissa joiden kautta spekuloivat ja kisaavat keskenään että kuka pystyy tienaamaan seuraavan miljardin nopeiten. Tämä kisailu ei hyödytä kuin noin prosenttia suomalaisista ja maailmanlaajuisesti noin promillea maapallon kansalaisista.

Sen sijaan uuden miljardöörin syntyminen tyhjästä (vrt. Rovio) hyödyttää useampia ainakin hetkellisesti kun yritys on kasvuvaiheessa ja se investoi. Mutta kasvun loputtua uusi tuotto haetaan aina irtisanomisilla ja palkkojen alentamisilla.

Mutta trickle down kannattaa laittaa googleen. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Eli sen ongelmana on ylimmän portaan pohjaton malja josta ei ylivuotoa tapahdu.

1

Keskiviikon koronatiedot: Suomessa 400 uutta tartuntaa, joista 49 Varsinais-Suomessa

2

Äänestä suosikkiasi Turku-villasukkakilpailussa

3

Koronanyrkki: Alle 20-vuotiaat pääsevät ulos harrastamaan ryhmäliikuntaa

4

65 vuotta täyttäneet turkulaiset varaavat rokotusaikoja liian vähän – käyttämättä jää jopa satoja aikoja päivässä

5

Amerikkalainen poika rakensi koulutehtävänään Turun linnan pienoismallin

Lisää

Paperisota kannatti: turkulaislähihoitaja Ali Reza Heidarille viimein oleskelulupa – "Nyt saan taas keskittyä työntekoon"

14.4.2021 20:30

Varsinais-Suomen elinkeinoelämä huolissaan: jäävätkö suuryritykset isoine hankkeineen nuolemaan näppejään, kun elvytysrahaa maksetaan?

14.4.2021 20:00

Käsioperaatio ei hidastanut Miia Virtasta – biljardirankingin kakkonen haluaa menestyä kunhan kisakausi pääsee alkamaan

14.4.2021 20:00

Ansioturvassa kytee kehysriihen iso riita – kipeimmät työllisyyskeinot ratkotaan vasta puheenjohtajien viisikon pöydässä

14.4.2021 19:10

Ketjukolari aiheutui poliisin arvioiden mukaan pölypilvestä – onnettomuus poiki toisenkin peräänajon ruuhkautuneella Kehätiellä

14.4.2021 18:00

Lisää

Sukat ovat siskolleni, joka on pesunkestävä turkulainen. Sukat on tehty suomenlampaanvillasta neuloen ne varpaista varren alkuun, jotta saadaan maksimoitua varren pituus. Kuva on kirjailtu sukkien päälle. Sukat teki Jenni Kauppinen.

Käsityöt

Katso huikea sukkagalleria: Turun maamerkit ja Aurajoen ranta kudottiin moniin varsiin – omat sukkaparit sai myös Ruisrock ja Wärtsilän nosturi

Messukeskuksen koronarokotuksiin on tälle viikolle jäljellä vielä runsaasti aikoja 65-vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville.

Koronarokotukset

65 vuotta täyttäneet turkulaiset varaavat rokotusaikoja liian vähän – käyttämättä jää jopa satoja aikoja päivässä

Mummonmökit ovat olleet pitkään suosittuja, nyt menevät kaupaksi myös aikaisemmin hankalasti myytävät syrjäseutujen suuret, huonokuntoiset 1960-1980 -luvun talot. Suomalaisilla on suuri kaipaus saada lisää tilaa ja oma piha. Arkistokuva.

Asuntokauppa

Jopa syrjäseudun vanhat rötisköt menevät nyt kaupaksi – välittäjät hämmästelevät omakotitalojen kuumana käyvää kauppaa

Avohuollon ohjaaja Tomi Kaskinen, tiiminvetäjä Vera Kujatt ja yrittäjä Jesse Särs uskovat, että hyvinvoiva työntekijä tekee tulosta väsynyttä paremmin.

Viikon yritys

Täysi palkka, neljä työpäivää – sosiaalipalveluja tarjoava Särskild Oy aloittaa kokeilun, jota työntekijät tuskin vastustavat

Suojaisa ja hyvien liikenneyhteyksien päässä sijainnut Koroinen on ollut luonteva paikka kauppakeskittymälle. Laurilan pellon alueella on mahdollisesti ollut satama.

Arkeologia

Sitkeä myytti vai muinainen kaupan keskus? Uudet tutkimukset voivat ratkaista Koroisten arvoituksen

Usean valtion alueelle levittäytyvästä Amazonin sademetsästä on viimeisten vuosikymmenien aikana hävitetty huomattava osa.

Ilmasto kriisissä

Tuhoutuvissa sademetsissä odottaa jo puretuksi luultu pommi – silti nälkäiset länsimaat ja Kiina tunkeutuvat yhä syvemmälle

Sandra kokee, ettei saanut oikeudessa oikeutta vaan vääryyttä. Mutta se ei ole syy, miksi hän puhuu tapahtuneesta. Hän haluaa nuorten kohtelevan muita hyvin.

Rikosuhrit

Kuusi puukoniskua muutti turkulaisen Sandran elämän – nyt hän puhuu nuorille toisten kunnioittamisesta

Kakola

Kakolan vankila vaikeni, mutta sellien seinäkirjoituksissa kannabis kukkii ja rundi vituttaa

Ilmasto kriisissä

Merivirrat hidastuvat – ja se voi aiheuttaa Suomessa äärimmäistä säätä tai olla ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Tomaattien vaurioita on Ruotsissa dokumentoinut vapaa-ajanviljelyn katto-organisaatio FOR.

Lannoitteet

Kasvoivatko tomaatintaimesi epämuodostuneiksi kippuroiksi? Syynä lienevät luomulannoitteissa piilevät rikkaruohomyrkyt

Historia

Keinuiko tällä tuolilla aikoinaan telakkamies William Crichton? Tuolin tarina vie keskelle 1800-luvun Turkua

Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin välinen puistikko voisi näyttää suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa tällaiselta.

Turku muuttuu

Saa kehittää, kiitos! Turun Vanhankaupungin toimijat kaipaavat tekoja, ei vain ideahuttua

Turun kaupunki on kohdentanut koronaviestintäänsä Varissuolle, missä on todettu paljon tartuntoja.

Koronavirus

Näille Turun alueille koronatartunnat keskittyvät – erityisesti kolme postinumeroaluetta dominoi tilastoja

Erikoisartikkeli

"Sinä et viittä vuotta tässä kivihelvetissä viihdy", väitti talon myyjä Kari Aarnitielle lähes 20 vuotta sitten Kökarissa

Lähiöt

Patterinhaassa oli yksi paikka, jota tietokirjailija lapsena kavahti – Turun lähiöillä on maineensa ja mahdollisuutensa

Orjuus

"BLM on hinta, joka orjuudesta nyt maksetaan" – Lue entisten orjien tarinat ja katso orjalaivojen kulkua Atlantilla

Yksi heti näkyvistä muutoksista on torninosturin katoaminen Kauppatorin maisemasta. Nosturi purettiin tiistain ja keskiviikon aikana. Tämä kuva on otettu keskiviikkona, jolloin nosturista oli vielä osa näkyvissä.

Muuttuva kaupunki

Vielä hetki ennen kuin torilla tavataan – katso, mitä kaikkea Turun uudelle kauppatorille valmistuu jo tänä vuonna

Koronavirus

"Wuhan on surun kaupunki" – kiinalaisnaisen koronapäiväkirja paljastaa, kuinka virus salattiin asukkailta

Saarikaupunki Tenochtitlánin kukistuminen 1521. Tuntemattomaksi jäänyt taiteilija kuvasi 1600-luvun lopun öljyvärimaalauksessa taistelun, jossa espanjalaiset Hernán Cortésin johdolla hävittivät asteekkivaltakunnan pääkaupungin. Kuvassa keskellä takana näkyy korkeana asteekkitemppeli, ja vesien yli kaartavat pengertiet. Kuva on peräisin Jay I. Kislakin kokoelmasta.

Historia

"Kaikki järven talot ja rannat olivat täynnä kuolleiden ruumiita ja ihmisten päitä" – espanjalaiset kukistivat asteekit 500 vuotta sitten

"Tyttöystäväni viimeistelee opintojaan Ruotsissa, joten olemme pystyneet tapaamaan toisiamme vain hyvin rajoitetusti", kertoo Teemu Muurinen.

TS-kysely

Kuka hoitaisi kissaani? Korona on tuonut erilaisia huolia ja syvää yksinäisyyttä yksinasuvien ihmisten arkeen

Kirjailija Hanna Ongelin (1848–1893) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kollaasiin upotettu potretti on yksityiskohta Museoviraston kokoelmiin kuuluvasta luokkakuvasta. Teksti on Ongelinin novellikokoelmasta Skizzer och berättelser (1880).

TS Kirja

Hanna Ongelin kirjoitti 1700-sivuisen romaanin, poltti sikareita ja asui naisen kanssa – lue kirjailijan uskomaton tarina

Tämä kuva on tehty yhdistämällä kaksi valokuvaa, jotka esittävät näkymää Turun Linnankadulta Tuomiokirkolle. Mustavalkoinen otos on K. E. Ståhlbergin 1890-luvulla ottama ja kuuluu Museoviraston kuvakokoelmiin. Tammikuussa 2021 Linnankadun kuvasi Lennart Holmberg. Katulinja on pysynyt lähes samana.

Kirjat

Tervetuloa 1800-luvulle kirjailija Maria Kraftmanin Turkuun! Katso vaihtokuvat ja lue omalaatuisen kauppiaan tarina

Wendla Randelin julkaisi vuonna 1848 ainoaksi jääneen romaaninsa, joka ilmestyi turkulaisen J.W. Lilljan Aura-sarjassa nimellä Den Fallna, berättelse af Wendela. Teos on kuvattu Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa.

Kirjat

Wendelan salaisuus – Vuonna 1848 Uudenkaupungin pormestarin vaimo julkaisi salanimellä Suomen ensimmäisen aviorikosromaanin

Maria Lahtosen työkiireet vaihtuivat jouluvalmisteluihin, kun läppäri meni rikki.

Erikoisartikkeli

Tältä näytti vuoden pimein päivä Turun neljässä kolkassa – jouluviikkoon kuului koronatestejä ja rikki menneitä läppäreitä

Vierasperäinen ja haitallinen keltalammikki sekoittuu helposti ulpukkaan, mutta on lähemmässä tarkastelussa kukinnoltaan erilainen ja kooltaan pienempi.Laji on levinnyt Aurajoessa viime vuosina paikoin räjähdysmäisesti.

Vieraslajit

Koristeeksi luultu haittakasvi leviää villisti Aurajoessa – säätiö ryhtyy torjuntatöihin keltalammikin pysäyttämiseksi

Luonto Plus umpihangessa – liukulumikengät testissä

Kustavin Laukkarin uimaranta on käymisen arvoinen paikka talvisinkin.

Luonto Plus: Lotakkasoppaa Kustavissa

Luonto Plus umpihangessa – kuin Kolilla, mutta Kaarinassa

Jukka Laapotin mukaan hänellä on sitä suurempi onnistumisen riemu, mitä korkeamman puun kaataa. Siinä on metsurille aina enemmän haastetta.

Työnsä ääressä

Metsuri Jukka Laapotti ei pelkää yksinäistä työtä, jossa saha soi metsän eläimille

Jääsilta Aurajoen yli on rakennettu viimeksi vuonna 2018. Nähtäväksi jää ylittääkö jään paksuus tänä talvena vaadittavat 20 senttimetriä. Vielä jäälle ei ilman asianmukaisia varusteita ole asiaa.

Aurajoki

Katso video pelottomasta hiihtäjästä: Aurajoen jäälle ei vielä asiaa – "Ei sinne uskalla lähettää edes miehiä mittaamaan"