Aliot

Naantalin Neste ja seudullinen rakennemuutos

PUHEENVUORO

Viime vuoden syksyllä Naantalia järkytti ja hämmensi Nesteen ilmoitus öljynjalostamon toiminnan lopettamisesta. Jalostamo on ollut olemassa koko 60-vuotisen elinikäni, ja lapsuuteni naapuruston äideistä sekä isistä suuri osa oli työssä Nesteellä. Joissain perheissä jopa kolme sukupolvea työskenteli jalostamolla, joka tuki merkittävällä tavalla nuorison harrastustoimintaa ja loi vaurautta kaupunkiin.

Viime vuoden lopulla yt-prosessi konkretisoi jalostamon lopettamispäätöksen, ja moni työntekijä sai tiedon työnsä loppumisesta. Joissain perheissä useampikin henkilö menetti työpaikkansa. Isku oli kova, sekä taloudellisesti että henkisesti.

Naantalin kaupunki sai pitkään nauttia suuryrityksen maksamista yhteisöveroista ja satamatuloista. Toki jo vuonna 1992 me poliitikot saimme muistutuksen siitä, että liian hyvään ei tule tuudittautua. Tuolloin Neste ilmoitti, ettei tee tulosta eikä siksi maksa myöskään yhteisöveroa. Kaupungin talousarviossa ennakoidun tulon menetys yhdistettynä 1990-luvun alun lamaan oli Naantalille suorastaan taloudellinen shokki, josta aiheutui henkilöstön lomautuksia sekä irtisanomisten uhkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nesteen maksamat satamatulot loppuivat vuonna 2014, jolloin Naantali joutui yhtiöittämään satamansa kuntalain ja EU:n kilpailulainsäädännön perusteella. Tuolloin Neste totesi, ettei kaupungin kanssa enää ollut voimassa olevaa sopimusta satamamaksujen maksamisesta, eikä näin ollen myöskään velvollisuutta maksaa. Satamamaksuasian lopullinen ratkaisu on edelleen auki.

Viime vuosina Neste on menestynyt ja sen myötä Naantalin kassaan on jälleen kertynyt huomattava summa yhteisöveroa. Jalostamon alasajon jälkeen työpaikkojen mukaan määrittyvä summa tulee olemaan merkittävästi pienempi. Myös suuri määrä alihankintatyöpaikkoja poistuu samoin kuin laitoksen säännöllisten seisakkien aiheuttama tilapäisen työvoiman tarve, jonka vaikutus on ulottunut jopa matkailualalle. Hotellit ja muut majoitusliikkeet ovat hyötyneet kesäsesongin ulkopuolella majoittuvista komennustyöntekijöistä.

Nesteen tapauksessa kyse ei ole ainoastaan yhden yrityksen toiminnan loppumisesta, vaan merkittävästä alueellisesta teollisuuden rakennemuutoksesta, johon elinkeinoministeri Mika Lintilä onneksi reagoi nopeasti ja nimitti selvityshenkilöksi kokeneen naantalilaisen yritysjohtajan ja hallitusammattilaisen, Panu Routilan.

Maaliskuun lopulla julkaistu Routilan raportti antaa hyvän ja toivorikkaan kuvan alueen uusista mahdollisuuksista. Yhteiskunnan rahoittamat syväväylä, rautatie, tieverkosto ja saatavilla olevat sähkö- ja höyryenergia ovat tärkeitä houkuttimia, kun alueelle pyritään hankkimaan uusia bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Muutamat yritykset tekevät jo parhaillaan käytännön selvityksiä siirtyäkseen Naantaliin. Myös Neste on saatu kiinnostumaan alueen kehittämisestä ja uusteollistamisesta.

Jopa pilaantuneiden maa-alueiden ongelma saattaa kääntyä sopivalle yritykselle taloudelliseksi menestykseksi, sillä puhdistus tulee olemaan haastava ja mielenkiintoinen projekti. Konseptin kehittäminen hyödyttänee vastaavan kaltaisten alueiden puhdistajia muuallakin Euroopassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Joskus yhteiset haasteet ovat omiaan käynnistämään uutta yhteistyötä. Naantali on ottanut aktiivisen kokoonkutsujan roolin, kun Turun, Raision ja Naantalin viranhaltijat sekä poliitikot ovat perustamassa seudullista kehitysyhtiötä, johon kaavaillaan mukaan myös yrityksiä. Tavoitteena on, että vielä tämän vuosikymmenen aikana Nesteen alueelle pystyttäisiin luomaan uusia työpaikkoja tuplasti jalostamon viimeisiin vuosiin verrattuna.

Bio- ja kierrätysteollisuuden laitteistot vaativat samalla tavalla käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä kuin öljynjalostamonkin laitteet. Turun yliopiston uusi teknillinen tiedekunta tuottaa varmasti tarpeellisia osaajia uusien teknologioiden kehittämiseen. Osa Nesteen työntekijöistä ehtii todennäköisesti eläköityä ennen kuin suurempi määrä työpaikkoja alueelle syntyy. Yhtiön järjestämä muutosturva, työllisyystoimenpiteet ja tukipalvelut pienentävät osaltaan työntekijöihin kohdistunutta iskua.

Kirjoittaja on Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.