Kolumni
Joonas Jussila:

Retki Kuhankuonolle paljasti valtavia avohakkuita: "Metsästä nauttiminen ei tarkoita hakkuuaukeilla hoipertelua tai tiheissä taimikoissa taiteilua"

Puhkuin iloa, kun lumitilanne helmikuun alussa antoi myötä Kuhankuonon laturetkelle. Olin hiihtänyt Nousiaisten Valpperista Kuhankuonon rajakivelle ja takaisin kiemurtelevan 35 kilometrin reitin edell...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
harhanäkyjä
Lumitalvi ja suojelukiihko näkyvät aiheuttavan vakavia harhanäkyjä, laajat avohakkuut ovat muinaista historiaa ja niiden alueet vähintäänkin hyvässä kasvussa olevia taimikoita, joiden näkemisen luulisi ilahduttavan kiihkeintäkin lahopuun ihailijaa..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Harjulainen
Vast: harhanäkyjä
Pasi hyvä. Taitaa olla sinullakin harhanäkyjä. Matkusta vaihteeksi vaikka kustaviin, jossa metsä on paikka paikoin hakattu laajoilla alueilla pois kokonaan. Kuivan kivikon ja risujen sekaan on turha odottaa aluskasvillisuutta muutamaan vuosikymmeneen
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: harhanäkyjä
Näköjään Pasi Lehmuspelto kommentoi taas kärkevästi.
Jutusta selviää että Joonas Jussila on paikalla hiihdellyt. Kommentista ei selviä että onko Lehmuspelto käynyt paikalla.

Lahopuustakin puhutaan.
Jutussa lukee: "Luonnonmetsässä puut ovat isoja, puolet niistä ovat kuolleina joko pystyssä tai lahopuuna maassa. Ja juuri sellaiset metsät ovat käyneet vähiin."
Lehmuspelto puolestaan kommentoi: "...vähintäänkin hyvässä kasvussa olevia taimikoita, joiden näkemisen luulisi ilahduttavan kiihkeintäkin lahopuun ihailijaa.."

Jotenkin tulee mielikuva siitä ettei Lehmuspelto ole lahopuun ihailija.

Näin Metsä Forest lahopuusta:
"Luonnon lainalaisuuksien myötävaikutuksella lahopuuta syntyy metsissä pieni- ja suurialaisesti. Suurialaisesti sitä syntyy lähinnä tuhojen, kuten myrskyn tai metsäpalon seurauksena, mutta talousmetsässä tuhoalue yleensä raivataan ja uudistetaan, jotta tilalle saadaan pian kasvamaan uusi metsä. METSO-ohjelman valintaperusteet vuosille 2016–2025 mahdollistavat myös tuhokohteen myymisen suojeluun.

Pienialaisella tuholla tarkoitetaan yksittäisten puiden kuolemista esimerkiksi keskinäisen kilpailun seurauksena. Tätä tapahtuu metsässä koko ajan, ja suurimmaksi osaksi tämä puu jää metsään. Samoin metsiin jää paljon yksittäisiä tuulenkaatoja, joiden hakeminen metsästä voisi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä niin kukkarolle kuin metsälle. Nämä kuolleet ja lahot puut pyritään säilyttämään mahdollisimman ehjinä puunkorjuun yhteydessä, jotta niistä saataisiin suurin luonnonhoidollinen hyöty.
Millaisia eliöitä lahopuu sitten vetää puoleensa? Lahopuuriippuvaisia lajeja löytyy muun muassa pistiäisistä, kovakuoriaista, sukkulamadoista, käävistä ja muista sienistä sekä sammalista ja jäkälistä."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: harhanäkyjä
No muinainen historia sitten vaikuttaa kumman kauan kun taimet eivät ole vieläkään kasvaneet.
Jos on lumeton talvi ja suojelukiihko niin onko silloin pelkkiä harhanäkyjä vailla vakavuutta?
Mikäli kutsuu taimikkoa metsäksi niin puuhuussiakin voi sitten kutsua mökiksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Juha
Taimien istutuksesta
Istutetut puun taimet ovat hyvin pieniä aluksi. Menee vuosia, ennen kuin taimet kasvavat ja erottuvat kunnolla metsän pohjasta.

Suomessa on laitonta hakata metsää ja olla istuttamatta uutta puuta tilalle.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Taimien istutuksesta
Mökkimme naapuritontilla vedettiin tasaiseksi vanha metsäsaareke. Seuraavana vuonna istutettiin puuntaimia. Sitä seuraavana vuonna ajettiin alue niityksi. Voi tietty olla, että oli luvat haettu ja toimittiin asianmukaisesti, mutta hieman ihmetyttää tuon yhden vuoden "metsitys"projekti. Ilkeämielisesti itselle tuli mieleen sana "silmänlume".

Samalla saaristopaikkakunnalla on tehty paljon avohakkuita viime vuosina, todella paljon. Siis AVOhakkuita (kun jotkut sanovat, ettei niitä enää tehdä). Ja tosi pieniä ovat taimet, kun ei niitä näe edes alueella kävellessä. Mutta tietenkin ne siellä ovat, kun kerran laki sanoo? Tosin on totta, että monin paikoin niitä on vaikea nähdä, risujen, kantojen ja muun puuroskan yli taiteillessaan. Mitenköhän ne on saatukin sinne rytöön istutettua?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.