Aliot

Keskusteluavun päivystäjä ja tunne arvokkuudesta

PUHEENVUORO

Kirkon keskusteluavun vapaaehtoinen päivystäjä kohtaa ainutlaatuisen ihmisen, joka on itse oman elämänsä asiantuntija. Ihminen itse tietää ja tuntee elämänsä: miten tämänhetkiseen tilanteeseen on tultu, millaisia polkuja pitkin, millaisia mutkia se on sisältänyt, miten keveitä askeleita matkan varrella on ollut. Onko toisinaan tuntunut, että voimat ovat vähissä? Miten ja mistä näihin hetkiin on löytynyt voimia?

Päivystäjä saa olla pienen hetken toisen ihmisen vierellä. Kuuntelemassa, miltä ihmisestä tuntuu, miten hän menneitä ratkaisujaan pohtii, mitä toivoisi olevan toisin ja mistä kokee saaneensa iloa. Päivystäjä on mahdollistamassa toiselle ihmiselle kokemuksen arvokkuudesta. Tiedon, että hänen tarinansa ja kokemuksensa ovat tärkeitä. Ihminen saa kertoa, käydä läpi, myllätä elämäänsä, jäsentää tilannetta ja parhaimmillaan hahmottaa ratkaisuja. Saada elämäänsä toivoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirkon keskusteluapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tarjoama valtakunnallinen palvelu. Palveleva puhelin on toiminut jo vuodesta 1964, Palveleva netti vuodesta 2005, Palveleva chat vuodesta 2014 ja Palveleva kirje aloitti vuonna 2015. Kaikki keskusteluavun palvelut ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.

Keskeisimpinä periaatteina ovat anonyymius, luottamuksellisuus ja asiakkaan kunnioittaminen. Laadukkaan auttavan puhelin- tai verkkokeskustelun tavoitteena on kuulluksi tulemisen ja yhteisen jakamisen kokemus siten, että kunnioitetaan yhteydenottajan oikeutta tehdä omia ratkaisuja ilman painostusta.

Kirkon keskusteluavun Palvelevassa puhelimessa käytiin vuonna 2020 puhelinkeskusteluja yhteensä 624 vuorokautta. Kirkon keskusteluavun chatissa yhteydenottoja oli 10438. Kirkon keskusteluavun nettiin kirkonkeskusteluapua.fi yhteydenottoja tuli 635. Kirjeiden muodossa toteutui 10 keskustelua.

Vapaaehtoisia päivystäjiä oli kaikkiaan 811 henkilöä. Keskustelunaiheina yleisimpiä ovat ihmissuhteet, hyvinvointi, arjen tilanteet ja yksinäisyyden kokemus. Keskustelunaiheina ovat myös usko, elämän merkitys, sairaus, seksuaalisuus, kuolema, itsemurha, riippuvuudet ja rikos.

Päivystäjät ovat kirkon vaitiolovelvollisia koulutettuja vapaaehtoisia sekä työntekijöitä. Päivystäjä on lähimmäinen, joka kuuntelee ja ymmärtää yhteydenottajaa. Päivystäjä ei neuvo, vaan tukee yhteydenottajaa löytämään itse elämäänsä parhaiten sopivia ratkaisuja.

Päivystäjä saa tehtävään peruskoulutuksen. Haastattelussa kartoitetaan hakijan motivaatio, elämäntilanteen tasapainoisuus ja halu sitoutua Kirkon keskusteluavun toimintaperiaatteisiin. Päivystäjäksi pyrkivä haastatellaan ennen tehtävään valitsemista. Tehtävässä ollessaan päivystäjä saa täydennyskoulutusta, säännöllistä työnohjausta ja tukea.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mutta mitä tämä kaikki antaa vapaaehtoiselle?

Vapaaehtoistoiminnassa ihmisellä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Kuulemalla toisen ihmisen elämästä on jokaisella mahdollisuus ymmärtää jotain myös itsestään. Ihmiselämän rikkaus ilmenee myös vapaaehtoisissa.

Kirkon keskusteluavun vapaaehtoiset päivystäjät voivat tukea toinen toistaan ja ryhmä koetaan tärkeäksi. Luottamuksellinen ja vaitioloon sitoutunut joukko ihmisiä kokee vahvaa yhteisöllisyyttä. Heitä sitoo yhteen samankaltainen halu auttaa toista ihmistä, keskinäinen kunnioitus ja arvostus. He tietävät tekevänsä arvokasta tehtävää. Heistä jokainen on tärkeä linkki valtakunnallisessa toiminnassa.

Vapaaehtoistoiminta tarjoaa tilaisuuden osallistua omien arvojen mukaiseen, merkittävään toimintaan. On kuitenkin muistettava, että toisten ihmisten auttaminen vapaaehtoisena on vaativaa.

Vapaaehtoistoiminnan tulee olla hyvin organisoitua. Vapaaehtoisen tulee kokea saaneensa riittävästi tukea tehtäväänsä. Erityisen tärkeää on kokemus tehtävän merkittävyydestä, siitä että omalla päivystämisellä on pystynyt auttamaan ihmistä löytämään jotain uutta itsestään ja etenemään haastavan tilanteen ratkaisussa. Parhaimmillaan päivystäjä on voinut kokea vuorovaikutuksen onnistumisen lähes pyhänä hetkenä.

Kirkon keskusteluavun yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kirkonkeskusteluapua.fi.

Kirjoittaja on Kirkon keskusteluavun toiminnanjohtaja Turussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.