Aliot

Millä kielellä haluaisit kuolla?

Oletko koskaan ajatellut, millä kielellä haluaisit kuolla? Ehkä sen kielen ympäröimänä, jota olet elämässäsi eniten käyttänyt, ehkä äidinkielesi tai tunnekielesi. Ihmisen oikeus omaan kieleen on vahva. Se on lakiin perustuva oikeus.

Kuulo on tutkimusten mukaan viimeinen aisti, joka ihmiseltä kuollessa häviää. Siksi saattohoidossa käytetään usein musiikkia ja läheisiä rohkaistaan puhumaan saattohoidettavalle loppuun asti. Mutta mitä sitten, kun kuuloaisti ei toimi? Entä, kun kieli perustuu kuuloaistin sijaan näköaistiin?

Suomessa asuu noin 5 000 kuuroa tai huonokuuloista sekä noin 9 000 kuulevaa viittomakielistä, jotka käyttävät suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä. Kuurosokeiden, jotka kommunikoivat tuntoaistin kautta kädestä käteen taktiiliviittoen, määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Heillä, kuten kaikilla muillakin, on tasavertainen oikeus kuolla äidinkielellään, viittomakielellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On selvää, että viittomakielentaitoisia työntekijöitä ei ole töissä jokaisessa saattohoitoa tarjoavassa yksikössä. Tällöin on tärkeää, että saattohoidon moniammatillisessa tiimissä on mukana viittomakielentulkkeja tai viittomakielentaitoisia työntekijöitä esimerkiksi järjestöstä tai seurakunnasta.

Heidän kielitaitonsa ja asiantuntemuksensa ovat tärkeitä tekijöitä viittomakielisessä saattohoidossa. Usein he myös tuntevat saattohoidettavan. Tekniikan hyödyntäminen tukee asiantuntija-avun saavutettavuutta, sillä se mahdollistaa esimerkiksi videopuhelukonsultaatiot.

Laadukkaan viittomakielisen saattohoidon perusta on toimiva vuorovaikutus. Vuorovaikutus mahdollistaa muun muassa aidon kohtaamisen – myös viittomakielisten läheisten kohtaamisen – sekä tiedonsaannin ja onnistuneen kivunhoidon. On tärkeää, että kommunikointi tapahtuu viittomakielellä niin kauan, kun viittomakielisellä saattohoidettavalla on siihen voimia.

Voimien heikentyessä myös kommunikaatio vähenee, vaikka tarve siihen säilyykin. Vähitellen viittomisesta tulee hoidettavalle liian raskasta. Kun saattohoidettava ei enää jaksa pitää yllä katsekontaktia, myös viittomisen vastaanottaminen vaikeutuu.

Silloin, kun se saattohoidettavalle sopii, saattohoidossa käytetään paljon kosketusta, usein yhdessä puheen kanssa. Kun viittomakielisen saattohoidettavan voimat heikentyvät, hän ei enää jaksa pitää silmiään auki eikä kuuloaisti toimi, on ainoa yhteys maailmaan tuntoaistin kautta.

Viittomakielisen saattohoidettavan kohdalla tuntoaistin merkitys kielen, tiedon ja läsnäolon välittäjänä korostuu. Tunto- ja liikeaistin kautta voi saattohoidettavalle edelleen viittoa esimerkiksi kädestä käteen, tai hänelle voidaan viittoa ennalta sovittuja ja opeteltuja keholle tehtäviä kosketusviestejä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näitä voivat olla muun muassa tieto siitä, kuka on tullut paikalle. Kosketusviestejä voi opetella käyttämään ja vastaanottamaan kuka tahansa. Ne tarjoavat mahdollisuuksia kommunikointiin vielä silloinkin, kun käytössä on enää tuntoaisti.

Saattohoidettavan voimien hiipuessa, tai kun taktiiliviittominen alkaa tuottaa hänelle kipua, jää kosketukselle vielä tärkeä merkitys läsnäolon ja lohdutuksen välittäjänä.

Olen työssäni sairaanhoitajana, viittomakielentulkkina ja kuurojen diakoniatyöntekijänä päässyt mukaan eri tavoin toteutettuihin viittomakielisiin saattohoitotilanteisiin. Työssäni kohtaan saattohoitoalan ammattilaisia ja olen oppinut heiltä paljon.

Valitettavan usein kuitenkin kohtaan työssäni tilanteita, joissa oikeus viittomakieliseen vuorovaikutukseen ei toteudu. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa tulkkausta korvataan erilaisilla kommunikointitavoilla, kuten kirjoittamalla.

Koska viittomakielisten äidinkieli ei Suomessa ole suomen tai ruotsin kieli, on esimerkiksi kirjoitettu suomen tai ruotsin kieli heille vieras, niin sanottu toinen kieli. Siksi sen taito vaihtelee, aivan kuten kuulevienkin vieraiden kielten taito.

Kirjoittaminen on myös äärimmäisen raskas tapa kommunikoida. Samoin on huulilta lukeminen. Kaikki äänteet eivät näy huuliossa, jonka vuoksi väärinymmärrysten riski on suuri. Nykyisin maskin takaa huulion ymmärtäminen on täysin mahdotonta. Kommunikoinnissa saatetaan käyttää myös kuvia.

Minkään edellisistä ei kuitenkaan koskaan tulisi kokonaan korvata viittomakielistä kommunikaatiota. Budjetin, tietämättömyyden tai asenteiden ei tulisi olla viittomakielisen vuorovaikutuksen este.

Kirjoittaja on sairaanhoitaja (YAMK), diakonissa, viittomakielentulkki (AMK) ja työskennellyt vuodesta 2002 asti viittomakieltä käyttävien kuurojen parissa hoitotyössä, viittomakielentulkkina sekä seurakunnan kuurojen diakoniatyöntekijänä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.