Aliot

Lotta Svärd -järjestön perustamisesta 100 vuotta

ALIO

Lotta Svärd -järjestön korvaamatonta panosta sotavuosina on mahdotonta kiistää. Lotta Svärdistä muotoutui runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, jossa jäsenmäärä oli enimmillään 240 000 naista, josta noin 50 000 pikkulottaa.

Tämä ennätys on edelleen voimassa.

Valtakunnallisen Lotta Svärd -yhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1921 maaliskuun 22.–23. pidetystä kokouksesta. Yhdistysrekisteriin nimeksi merkittiin Lotta Svärd -yhdistys. Myöhemmin siitä kehittyi Lotta Svärd –järjestö.

Järjestön syntymisen taustalla olivat naisosastot, jotka itsenäisyyden alkuvuosina tukivat suojeluskunnan toimintaa. Ne huolehtivat muun muassa miesten varustuksesta ja muonituksesta. Näitä naisosastoja alettiin vähitellen vuodesta 1919 kutsua nimellä Lotta Svärd, mikä vakiintui varsin nopeasti ympäri Suomen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuodesta 1919 lähtien suojeluskuntien esikunnassa alettiin nähdä tarpeellisena yhtenäistää naisosastojen toimintaa. Sen toteuttamiseksi piti luoda valtakunnallinen organisaatio, johon kaikki osastot liittyisivät. Ajatus ei johtanut toivottuun lopputulokseen, koska monet osastoista halusivat pysyä suojeluskuntansa yhteydessä.

Jotta yhtenäisyyteen päästäisiin, määräsi suojeluskuntien ylipäällikkö Didrik von Essen päiväkäskyssään tammikuussa 1921, että paikalliset naisosastot erotetaan suojeluskuntien organisaatiosta ja että niiden tulee järjestäytyä itsenäisiksi yhdistyksiksi.

Naisosastot irrotettiin suojeluskunnasta, mutta suojeluskunta pidätti kuitenkin itsellään oikeuden nimetä keskusjohtokunnan puheenjohtaja. Puheenjohtaja toimi valtakunnallisen Lotta Svärd -yhdistyksen puheenjohtajana.

Lisäksi keskustoimikunnan toiminta oli suojeluskunnan ylipäällikön valvonnan alaista vuoteen 1925 asti. Tällöin sääntömuutokseen kirjattiin, että valvonnan sijaan piti toimia ylipäällikön toiveiden mukaisesti. Puheenjohtajan tuli nauttia myös Lotta Svärd -yhdistysten luottamusta, ei vain suojeluskunnan esikunnan.

Kattojärjestön alkutaival ei kuitenkaan ollut helppo. Kielikysymys kävi kuumana. Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana Lotta Svärdillä oli seitsemän eri puheenjohtajaa. Puheenjohtajan tehtävää pidettiin varsin työläänä sekä paljon matkustamista vaativana.

Lisäksi johtajaksi päätyneet olivat varsin voimakkaita persoonia, jotka herättivät ristiriitoja.

Myös säännöistä oli tulla kompastuskivi toiminnan vakiintumiseen. Vastakkain kilpailivat helsinkiläisten ruotsinkieliset säännöt, jotka olivat aluksi suojeluskunnan suosittelemat, ja Porin suomenkieliset säännöt, joita pidettiin varsinkin maaseudulla lyhyytensä ja selkeytensä puolesta parempina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Joulukuussa 1920 taitava neuvottelija Helmi Arneberg-Pentin sai tilanteen rauhoittumaan, ja ehdotus valtakunnallisesta organisaatiosta ja säännöistä hyväksyttiin.

Valtakunnalliseen järjestöön nuivasti suhtautuvat paikallisyhdistykset kokivat ensin, että heidän ensisijainen tehtävänsä oli avustaa omaa suojeluskuntaansa. Lisäksi pelättiin uuden organisaation kustannuksia ja sitä, että keskusjohtokunnalla on liian paljon valtaa.

Alkuhankaluuksien jälkeen saavutettiin vähitellen luottamus keskusjohtokunnan luotsaamaan uuteen keskusjärjestöön. Tämä mahdollisti muun muassa yhtenäiset kouluttautumismahdollisuudet, sillä piiritaso järjesti peruskurssituksen.

Käytännön toiminta tapahtui edelleen paikallisyhdistyksissä suojeluskuntia avustaen. Yhteishengen huipentuma olivat vuosittain järjestetyt valtakunnalliset lottapäivät. Neuvostoliiton vaatimuksesta järjestö lopetettiin 23.11.1944.

Lotta Svärd –järjestö kantoi yhteiskuntavastuuta itsenäisen Suomen alkuaikoina ja sotavuosina. Tätä perinnettä jatkaa Lotta Svärd Säätiö, joka rahoittaa lottien ja pikkulottien kuntoutustoimintaa sekä lottien toiveiden mukaisesti tukee vähävaraisia perheitä sekä naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Suomen Lottaperinneliitto apunaan 29 paikallisyhdistystä järjestää virkistystoimintaa lotille ja pikkulotille sekä pyrkii huolehtimaan siitä, että tieto lottien toiminnasta ja aikaansaannoksista ei unohdu.

Kirjoittaja on Suomen Lotta­perinneliitto ry:n puheenjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.