Aliot

Pandemian jälkihoidossa panostettava lapsiperheköyhyyden torjuntaan

Alio

Koronapandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset lapsille ovat herättäneet laajasti aiheellista huolta. Koska lasten hyvinvoinnin perusta on perheessä, on myös perheiden hyvinvointiin syytä kohdistaa huomiota.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pienituloisissa ja köyhissä perheissä asuvat lapset.

Vuoden 2019 tulonjakotilaston ennakkotietojen mukaan lapsiperheköyhyys on Suomessa kääntynyt jälleen kasvuun. Koronakriisin aiheuttamien lomautusten ja työttömyyden kasvun myötä niukkuuteen on ajautunut myös aiemmin kohtuullisesti toimeen tulleita perheitä.

Monella perheellä ei ole säästöjä tai taloudellista joustovaraa, ja tulojen pienentyessä ne joutuvat leikkaamaan menojaan jopa välttämättömästä kulutuksesta, kuten ruuasta ja asumisesta, tai turvautumaan kalliisiin pikavippeihin selviytyäkseen välttämättömistä menoistaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jo ennen pandemiaa ruoka-avun asiakkaista noin 40 prosenttia oli lapsiperheitä. Lisääntyneen kotonaolon seurauksena monessa lapsiperheessä ruokamenot ovat vain nousseet.

Ensi- ja turvakotien liiton tekemän kyselyn mukaan taloudellinen ahdinko onkin lapsiperheissä kasvanut.

Taloudellisen stressin aikana koti ei aina välttämättä ole lapsille turvasatama. Tutkimuksista tiedämme, että vanhempien taloudelliset huolet heijastuvat parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen.

Perheiden taloudelliset vaikeudet, vanhemmuuden haasteet ja parisuhde- sekä mielenterveysongelmat ovatkin lisääntyneet korona-aikana. Nämä vaikeudet voivat olla yhteydessä myös korona-aikana kasvaneeseen perheväkivaltaan.

Kun samaan aikaan ehkäiseviä peruspalveluja on supistettu voimakkaasti, perheet uhkaavat jäädä yksin tiedon ja avun tarpeineen.

Pandemian aikana järjestöt ovat muuttuneesta toimintaympäristöstä huolimatta kyenneet tavoittamaan myös perheitä. Kasvaneet asiakasmäärät ja koko perheen tarvitsema tuki ovat näkyneet esimerkiksi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toiminnassa, joka tarjoaa matalan kynnyksen apua murrosikäisille ja tukea vanhemmuuteen. Muuttuneen toimintaympäristön myötä myös eri sektoreiden välinen yhteistyö on tiivistynyt, ja tilanne on entisestään korostanut yhteistyön merkitystä.

Jotta voimme turvata lasten hyvinvoinnin koronan jälkeenkin, perheillä tulee olla mahdollisuudet riittävään toimeentuloon, varaa välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan, terveydenhuoltoon ja asuntoon. Kuntien vastuulla on huolehtia täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Kelalla on oltava resurssit tehdä päätökset viimesijaisesta toimeentulotuesta määräajassa. Jatkossa lapsiperheiden taloudelliseen ahdinkoon voidaan tarvita myös kauaskantoisempia ratkaisuja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Köyhimmät kotitaloudet, myös kriisin seurauksena äkillisesti köyhtyneet, tarvitsevat taloudellista ja muuta tukea selviytyäkseen pandemiasta ja suojellakseen lapsia sen pitkäaikaisilta vaikutuksilta. Apua on saatava helposti ja ilman häpeän leimaa. Omillaan pärjäämisen kulttuurista on päästävä eroon.

Aikaisemmat taloudelliset taantumat ovat usein kasvattaneet lapsiköyhyyttä, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia lasten terveyteen, hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Siksi koronakriisin jälkihoidossa keskeistä on ennaltaehkäistä lapsiköyhyyttä sekä pitää huoli, että perheiden saatavilla on riittävästi matalan kynnyksen hyvinvointia ja jaksamista tukevia palveluita.

Muuten koronakriisi voi murentaa ne pienet edistysaskeleet, joita lapsiköyhyyden torjumisessa on Suomessa saatu aikaan.

Mia Hakovirta on yhteiskuntapolitiikan dosentti ja INVEST-lippulaivahankkeen akatemiatutkija, joka on tutkimuksissaan perehtynyt perhepolitiikkaan, lapsiköyhyyteen, yksinhuoltajuuteen sekä lapsen elatukseen.

Miia Hänninen on 41 järjestöä yhteen kokoavan Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toiminnanjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sebulon
Omillaan pärjäämisen kulttuuri
"Apua on saatava helposti ja ilman häpeän leimaa. Omillaan pärjäämisen kulttuurista on päästävä eroon."
----------------------
Tuossa on hyvin onnistuttu. Suomessa on kymmeniä tuhansia työtä vieroksuvia, jotka eivät tunne minkäänlaista häpeää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.