Aliot

Lähiluonto on lähellämme pandemian jälkeenkin

ALIO

Koronapandemia on ajanut suomalaiset metsään. Yhä useammat ihmiset ovat lähteneet lähiluontoon, kun sisätiloissa tapahtuva liikunta ja vapaa-ajanvietto on vaikeutunut tai jäänyt kokonaan tauolle. Lähiluonto on tarjonnut myös matkailukokemuksia ja -elämyksiä, kun ulkomaanmatkoja ja osin kotimaanmatkailuakin on rajoitettu.

Lähiluonto on koronarajoitusten aikana tarjonnut liikuntaa, virkistäytymistä, nautintoa, rentoutumista ja vaihtelua kotonaoloon. Lisäksi luonto on tarjonnut puitteet sosiaaliselle kanssakäymiselle, kun normaalisti sisätiloissa järjestettyjä aktiviteetteja syntymäpäivistä kahvakuulaharjoitteluun on siirretty ulos lähiluontoon. Monet ulkoharrasteet elävät nyt kultakauttaan, ja kunnon talvi on mahdollistanut talviurheilun pitkästä aikaa myös Etelä-Suomessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lähiluontobuumi on näkynyt niin kansallispuistojen kävijämäärien kasvuna kuin urheiluvarusteiden loppumisena kaupoista. Kasvaneet väkimäärät aiheuttavat toisaalta myös ulkoilureittien kulumista, roskaantumista ja palvelurakenteisiin kohdistuvaa ilkivaltaa. Valitettavasti lähiluonnon käytön lisääntyminen ei välttämättä myöskään johda lähiluonnon kunnioituksen kasvuun.

Lähiluonto ei kuitenkaan ole pelkästään ihmisten korona-ajan puuhamaa. Se on ollut lähellämme koko ajan ja pitänyt osaltaan yllä luonnon monimuotoisuutta. Se on tarjonnut meille monenlaisia hyötyjä, joita emme arkipäivässämme välttämättä tunnista tai tule ajatelleeksi. Luonnoympäristön tarjoamista hyödyistä, niin sanotuista ekosysteemipalveluista, nautimme päivittäin niinkin lähellä kuin kotipihoillamme.

Luonnossa liikkuminen ja luonnon tarkkailu lisäävät tutkitusti fyysistä ja henkistä hyvinvointiamme. Maaperän eliöstö pitää mullan tuottoisana kasveille ja tukee samalla terveyttämme. Ympäristön pieneliöstö eli mikrobiomi vaikuttaa ihmisen mikrobiomiin ja sitä kautta terveyteemme, esimerkiksi allergioiden esiintyvyyteen. Pölyttäjät pölyttävät monet puutarhakasveistamme ja mahdollistavat metsistä kerättävät marjasadot. Linnut pyydystävät piha- ja puutarhakasveista haitallisinapitämiämme hyönteisiä, ja pihalla mahdolllisesti vierailevat lepakot napsivat suihinsa hyttysiä.

Näitä luonnon tarjoamia palveluita tarvitsemme jatkossakin. Ne rakentuvat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnalle. Lähiluonto ekosysteemipalveluineen kytkeytyy luonnon monimuotoisuuden laajempaan tilaan sekä laaja-alaisiin ympäristövaikutuksiin.

Maailman talousfoorumi nosti tammikuussa 2021 luontokadon jo viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Luonnon köyhtyminen ja ihmisen ympäristövaikutukset ilmenevät myös Suomessa. Monet tavalliset lintulajimme ovat taantuneet ja pölyttäjien kannat pienentyneet. Maaperän pieneliöstön on havaittu yksipuolistuvan. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä kertoo luontomme nopeasta muutoksesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lähiluonto tarvitsee suojelua siinä missä muukin luonto. Vastaavasti yleisestä luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten torjunnasta hyötyy myös lähiluonto. Jokainen meistä voi vaikuttaa lähiluonnon tilaan ja pienilläkin toimenpiteillä on merkitystä. Luonnon monimuotoisuutta voi tukea esimerkiksi rakentamalla tai ostamalla linnunpöntttöjä ja hyönteishotelleja, , istuttamalla lintujen ja hyönteisten ravintokasveja, suosimalla luonnonkasveja ja ja lisäämällä vesialtaita omalle pihalle tai mökille. Ehkä helpoin toimenpide on niin sanottu hallittu hoitamattomuus.

Lähiluontoon liittyvät kysymykset näkyvät toivottavasti myös tulevissa kuntavaaleissa. Paikallisilla toimilla ja päätöksillä voidaan edistää sekä luonnon monimuotoisuutta että kuntalaisten hyvinvointia, mutta rahoitusta pitäisi löytyä myös palvelurakenteiden ylläpitoon ja kunnostukseen.

Koronapandemia, kaikessa traagisuudessaan, voi mahdollisesti hyödyttää luonnon monimuotoisuutta ja nostaa lähiluonnon arvostusta. On toivottavaa, että lähiluonnon säilyttäminen säilyy kirkkaana tavoitteena jatkossakin ja konkretisoituu entistä mittavimpiin suojelutoimiin. Muuten ei ole itsestään selvää, että lähiluonto on meitä palvelemassa.

Mia Rönkä on ympäristöekologian dosentti Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä ja työskentelee tutkijana, tiedetoimittajana, tietokirjailijana ja runoilijana. Juulia Räikkönen on matkailuliiketoiminnan dosentti ja työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä ja Turun kauppakorkeakoulussa. Ilari Sääksjärvi on Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani ja Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.