Aliot

Työpaikolla on paljon tehtävää työurien pidentämiseksi

PUHEENVUORO

Keskustelu eläkeputken tukkimisesta nosti työurien pidentämisen jälleen isoksi puheenaiheeksi. Aihe on tärkeä, sillä työura jää liian monelta verrattain lyhyeksi. Kyse ei ole vain kansantaloudesta, vaan ihmisten elämästä ja hyvinvoinnista.

Eläkeputki on yhteiskunnallinen rakenne, jonka muuttaminen vaatii poliittisen päätöksen. Maan hallitus päättikin putken poistamisesta joulukuussa. Työurien pidentämiseksi voidaan kuitenkin tehdä paljon myös työpaikkojen arjessa, joka päivä ja koko työkaaren ajan.

Teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolet selvittivät työuran pituuteen vaikuttavia tekijöitä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Hämeen Ely-keskuksen hallinnoimassa Työkaari kantaa -hankkeessa. Tulokset antoivat arvokasta tietoa siitä, miten johtamista ja toimintaa voidaan kehittää työpaikoilla. Selvityksessä oli mukana niin pieniä kymmenen hengen pienyrityksiä kuin satojen työntekijöiden työpaikkoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hankkeessa yllätyimme siitä, miten harvassa työpaikassa esimiestyölle tai työhyvinvoinnille on laadittu selkeitä tavoitteita ja suunnitelmia. Johtoryhmissä käsitellään usein yrityksen tulosta, laatupoikkeamia, ehkä sairauspoissaoloja, mutta esimerkiksi osaamisen tai motivaation johtamiseen liittyviä asioita tuodaan ylimmän johdon agendalle harvemmin.

Syynä tälle näyttäisi olevan se, että työpaikoilla on vaikeampi hahmottaa yhteyttä tuloksen paranemisen ja työurien pidentämisen sekä työhyvinvoinnin kehittämisen välillä. Selvityksemme mukaan yhteys on kuitenkin selvä. Tuloskunto paranee, kun esimiestyötä kehitetään.

Työhyvinvoinnin kehittäminen ei tarkoita vain vippaskonsteja – kuten liikuntaseteleitä, vaikka niillekin on toki paikkansa. Tärkeää on toimiva arki ja se, että prosessit ovat kunnossa, ergonomia toimivaa, työkalut kunnossa, tavarat paikallaan ja kaikki tietävät, mitä seuraavaksi pitää tehdä.

Ensiarvoista on hyvä yhteistyö ja avoin vuoropuhelu. Ilman aitoja kohtaamisia, kuuntelua ja keskustelua moni korjausta ja kehittämistä kaipaava asia jää huomaamatta. Kun kysyy työntekijöiltä, reppuun voi tulla korvaamaton lista kehitysideoita. Perään kun vielä huikkaa kiitokset ja kehut, saadaan työyhteisö kukoistamaan. Avoin kulttuuri parantaa hyvinvointia ja jaksamista ja on plussaa myös liiketoiminnalle.

Nykyään puhutaan paljon itseohjautuvista yksilöistä. Mutta mistä työntekijä saa yhtäkkiä rohkeuden asioiden pohtimiseen, saati sitten itsenäisten päätösten tekemiseen, jos yrityskulttuuriin ei ole kuulunut kyseenalaistamista vuosikymmeniin?

Muutos voi olla pitkä matka ja vaatia rohkeutta, sitkeää toistamista ja onnistumisten vahvistamista. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo: muutos tuottaa hyvää niin yksilölle, työyhteisölle kuin yrityksellekin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hankkeemme tulosten perusteella työuria voidaan pidentää ikäjohtamisella, mikä kattaa paitsi kaikenikäisten johtamisen työpaikalla myös heidän elämänvaiheidensa huomioon ottamisen. Ikäjohtamiseen voidaan lukea myös huolehtiminen siitä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaista kokemusta ja osaamista. Hyvin toimiva cocktail parantaa kaikkien motivaatiota, jaksamista ja pidempiä työuria.

Myös työterveyshuollon roolia pitäisi miettiä uudelleen: sieltä tarvitaan tukea, ei sairaanhoitoa. Työterveyshuolto viittaa jo sananakin työterveyden edistämiseen ennaltaehkäisevästi.

Valitettavasti täytyy todeta, että kehityskeskusteluja ei osata vielä hyödyntää riittävästi. Niin esimiehet kuin henkilöstö voivat kokea ne raskaaksi byrokratiaksi. Ne ovat kuitenkin tärkeä hetki keskustella ihmisten odotuksista ja jaksamisesta sekä antaa tarvittavaa tukea.

Moni kehittämishanke kaatuu siihen, että tavoitellaan kerralla liikaa. Ketteriä kokeiluja kannattaa tehdä ja pieniä askeleita ottaa. Askelista oppii ja onnistuminen inspiroi – myös työurien pidentämisen kehittämistoimissa.

Paula Varpomaa on Työkaari kantaa -hankkeen projektipäällikkö Teknologiateollisuus ry:ssä. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä Työkaari kantaa -hankkeen kanssa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.