PUHEENVUORO

Keskustelu eläkeputken tukkimisesta nosti työurien pidentämisen jälleen isoksi puheenaiheeksi. Aihe on tärkeä, sillä työura jää liian monelta verrattain lyhyeksi. Kyse ei ole vain kansantaloudesta, vaan ihmisten elämästä ja hyvinvoinnista.

Eläkeputki on yhteiskunnallinen rakenne, jonka muuttaminen vaatii poliittisen päätöksen. Maan hallitus päättikin putken poistamisesta joulukuussa. Työurien pidentämiseksi voidaan kuitenkin tehdä paljon myös työpaikkojen arjessa, joka päivä ja koko työkaaren ajan.

Teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolet selvittivät työuran pituuteen vaikuttavia tekijöitä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Hämeen Ely-keskuksen hallinnoimassa Työkaari kantaa -hankkeessa. Tulokset antoivat arvokasta tietoa siitä, miten johtamista ja toimintaa voidaan kehittää työpaikoilla. Selvityksessä oli mukana niin pieniä kymmenen hengen pienyrityksiä kuin satojen työntekijöiden työpaikkoja.

Hankkeessa yllätyimme siitä, miten harvassa työpaikassa esimiestyölle tai työhyvinvoinnille on laadittu selkeitä tavoitteita ja suunnitelmia. Johtoryhmissä käsitellään usein yrityksen tulosta, laatupoikkeamia, ehkä sairauspoissaoloja, mutta esimerkiksi osaamisen tai motivaation johtamiseen liittyviä asioita tuodaan ylimmän johdon agendalle harvemmin.

Syynä tälle näyttäisi olevan se, että työpaikoilla on vaikeampi hahmottaa yhteyttä tuloksen paranemisen ja työurien pidentämisen sekä työhyvinvoinnin kehittämisen välillä. Selvityksemme mukaan yhteys on kuitenkin selvä. Tuloskunto paranee, kun esimiestyötä kehitetään.

Työhyvinvoinnin kehittäminen ei tarkoita vain vippaskonsteja – kuten liikuntaseteleitä, vaikka niillekin on toki paikkansa. Tärkeää on toimiva arki ja se, että prosessit ovat kunnossa, ergonomia toimivaa, työkalut kunnossa, tavarat paikallaan ja kaikki tietävät, mitä seuraavaksi pitää tehdä.

Ensiarvoista on hyvä yhteistyö ja avoin vuoropuhelu. Ilman aitoja kohtaamisia, kuuntelua ja keskustelua moni korjausta ja kehittämistä kaipaava asia jää huomaamatta. Kun kysyy työntekijöiltä, reppuun voi tulla korvaamaton lista kehitysideoita. Perään kun vielä huikkaa kiitokset ja kehut, saadaan työyhteisö kukoistamaan. Avoin kulttuuri parantaa hyvinvointia ja jaksamista ja on plussaa myös liiketoiminnalle.

Nykyään puhutaan paljon itseohjautuvista yksilöistä. Mutta mistä työntekijä saa yhtäkkiä rohkeuden asioiden pohtimiseen, saati sitten itsenäisten päätösten tekemiseen, jos yrityskulttuuriin ei ole kuulunut kyseenalaistamista vuosikymmeniin?

Muutos voi olla pitkä matka ja vaatia rohkeutta, sitkeää toistamista ja onnistumisten vahvistamista. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo: muutos tuottaa hyvää niin yksilölle, työyhteisölle kuin yrityksellekin.

Hankkeemme tulosten perusteella työuria voidaan pidentää ikäjohtamisella, mikä kattaa paitsi kaikenikäisten johtamisen työpaikalla myös heidän elämänvaiheidensa huomioon ottamisen. Ikäjohtamiseen voidaan lukea myös huolehtiminen siitä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaista kokemusta ja osaamista. Hyvin toimiva cocktail parantaa kaikkien motivaatiota, jaksamista ja pidempiä työuria.

Myös työterveyshuollon roolia pitäisi miettiä uudelleen: sieltä tarvitaan tukea, ei sairaanhoitoa. Työterveyshuolto viittaa jo sananakin työterveyden edistämiseen ennaltaehkäisevästi.

Valitettavasti täytyy todeta, että kehityskeskusteluja ei osata vielä hyödyntää riittävästi. Niin esimiehet kuin henkilöstö voivat kokea ne raskaaksi byrokratiaksi. Ne ovat kuitenkin tärkeä hetki keskustella ihmisten odotuksista ja jaksamisesta sekä antaa tarvittavaa tukea.

Moni kehittämishanke kaatuu siihen, että tavoitellaan kerralla liikaa. Ketteriä kokeiluja kannattaa tehdä ja pieniä askeleita ottaa. Askelista oppii ja onnistuminen inspiroi – myös työurien pidentämisen kehittämistoimissa.

Paula Varpomaa on Työkaari kantaa -hankkeen projektipäällikkö Teknologiateollisuus ry:ssä. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä Työkaari kantaa -hankkeen kanssa.