Puheenvuoro

Monitoimijatalo on iso satsaus, joka vahvistaa Uuttakaupunkia

PUHEENVUORO

Millainen paikkakunta on houkutteleva, elinvoimainen ja vetovoimainen? Mitkä asiat vaikuttavat muuttopäätökseen? Entä mikä saa ihmiset asettumaan aloilleen?

Kaupunkien pito- ja vetovoima on ennen kaikkea kiinni rohkeudesta tehdä päätöksiä.

Suomalaisten kuntien kehitys on valitettavan vahvasti eriytynyt. Monella pikkupaikkakunnalla sinnitellään selviytymisen rajoilla. Jarrut pohjassa tulevaisuuttaan odotteleva kunta on jo näivettymisen tiellä.

Uudistumiskykyinen kunta herättää luottamusta asukkaissa. Sitoutuminen vahvistuu, kun elämää ja kaupunkia kehitetään yhdessa eri toimijoiden, kuten yritysten, järjestöjen, seurakuntien, yhteisöjen, elinkeinoelämän ja kuntalaisten kanssa. Ratkaisut eivät aina löydy kaikkein helpoimpien joukosta, vaan kehitys vaatii investointeja ja rohkeita päätöksiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Reilun 15 000 asukkaan Uusikaupunki teki historiansa suurimman investointipäätöksen sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisesta vuonna 2020. Rakennusinvestointi on 57,6 miljoonaa euroa, rakennuttaminen ja väistotilakustannukset kolme miljoonaa euroa, palvelusopimus 28,18 miljoonaa euroa (sisältaa 20 vuoden ylläpitokustannukset sekä korjaussuunnitelman) ja irtokalusteet sekä laitteet ovat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.

Uuden monitoimijatalon rakentaminen on Uudellekaupungille ehdottomasti rohkea, muttei uhkarohkea päätös. Kaupungissa tiedostetaan, että on tehta↔va↔ strategisia avauksia, jotta asukkaiden palvelut ja hyvinvointi tulevaisuudessa turvataan. Uusikaupunki haluaa profiloitua dynaamisena ja kehittyvänä seutukaupunkina. Näyttäytyä kaupunkina, joka etsii ratkaisut ja visioi pitkälle.

Toteutuessaan soten hyvinvointialueet muuttavat kuntien toimintaa, mutta kuntien rooli tulee kuitenkin säilymään erittäin merkittävänä suomalaisessa yhteiskunnassa. Jäljelle jäävien tehtävien suhteellinen merkitys tietysti korostuu.

Keskeisimpinä näistä ovat maankäyttö- ja siihen liittyvät tehtävät, koulutuksen, ympäristön ja teknisen toimen vastuualueet. Lainsäädäntö jättää kunnille paljon harkintavaltaa elinvoiman vahvistamisen ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kysymyksissä. Näihin juuri Uudenkaupungin kaltaisen seutukaupungin on syytä panostaa paljon. 

Uudenkaupungin kaupungilla on luja tahto satsata asukkaidensa hyvinvointiin, sivistyspalveluihin ja koko seutukunnan elinvoimaan. Yksi kuntien perustehtävistä on eriarvoisuuden vähentäminen ja terveyserojen kaventaminen. Liikuntapalveluiden lisäksi myös sivistyspalveluiden tiedetään edistävän asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Uudellakaupungilla on uusien tilojen myötä huikea mahdollisuus rohkaista kaikkia kaupunkilaisia ennaltaehkäisevään ja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. On toki selvää, että uudessa keskuksessa tuotettujen palveluiden kokonaishyödyt mitataan vasta vuosien päästä, mutta kansanterveydellistä hyötyä se varmasti tuottaa. Tavoitteenamme on, että kaupunkiin tullaan ja tänne jäädään monipuolisten palveluiden ja täysipainoisen elämän vuoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vielä muutama vuosikymmen sitten ihmisten muuttopäätöksiin eivät juurikaan vaikuttaneet koulut, päiväkodit tai harrastusmahdollisuudet, sillä palvelut jakautuivat tasaisesti ja myös laadullisesti suhteellisen samantasoisina koko maahan. Näin ei enää ole. En väitä, että mihinkään muutettaisiin pelkästään siksi, että kunnassa on hienot koulut ja hyvät harrastusmahdollisuudet, mutta jos niitä ei ole, muuttopäätös saatetaan jättää tekemättä.

Uudenkaupungin tuleva sivistys- ja hyvinvointikeskus on kansallisestikin poikkeuksellisen monipuolinen hanke. Keskukseen on suunniteltu enemmän palveluja kuin yhdessäkään monitoimijataloissa Suomessa.

Kirjoittaja on Uudenkaupungin kaupunginjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.