Puheenvuoro

Konkreettisia ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin tueksi

ALIO

Viime aikoina huoli nuorten hyvinvoinnista on ollut jatkuvasti pinnalla ikävien tapahtumien ja koronarajoitusten vuoksi. Koronakriisin haitalliset vaikutukset nuorten hyvinvointiin on todettu monella suulla. Vaikutukset ovat sekä suoria että epäsuoria, ja voidaan vain arvailla, minkälainen nuorten hyvinvoinnin kriisi meillä on käsissämme akuutista pandemiasta selviytymisen jälkeen.

Koronapandemian myötä monet nuorille hyvinvointia tuottavat asiat kuten sosiaaliset suhteet tai harrastukset puuttuvat nuorten elämästä kokonaan. Tulevaisuus on epävarma, töiden saanti vaikeaa ja itsenäiseen elämään kasvamisessa esteitä.

Nuorten tukipalveluissa työskentelevät ammattilaiset arvioivat, että koronan vaikutukset nuoriin ovat kokonaisvaltaisia ja laaja-alaisia, eivätkä kohdistu vain aiemmin heikoimmilla olleisiin nuoriin tai tietylle elämänalueelle. Erityisesti aiemmin hyvin pärjänneille nuorille tilanne voi olla uusi ja hankala, eivätkä he tiedä, mitä tehdä tai mistä saisi apua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osaa hyvinvoinnin vajeista voidaan paikata koronapandemian jälkeen ja tulevaisuudessa, mutta selkeät akuutit tarpeet kuten nuorten kokema yksinäisyys, ahdistuneisuus ja huoli tulevaisuudesta ovat asioita, joihin pitää tarttua välittömästi.

Puhetta on kuultu jo tarpeeksi, nyt tarvitaan tekoja. Tarvitaan nuorten tarpeisiin vastaavaa tukea.

Matalan kynnyksen palveluita sekä verkossa että kasvotusten on syytä kehittää ja lisätä. Sen lisäksi tieto olemassa olevista tukimahdollisuuksista tulee saattaa helposti ja ymmärrettävästi nuorten tietoon. Tarvitaan myös tukipalveluiden aktiivista tarjoamista sekä rohkaisua ja kannustamista tuen vastaanottamiseen. Jokaiselta nuorelta pitäisi nyt kysyä: ”Miten sulla ihan oikeasti menee?”

Laajan järjestöverkoston ja nuorten kanssa yhteistyössä rakennettu valtakunnallinen verkkopalvelu Zekki tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille yhden konkreettisen välineen, jonka avulla nuoren tilanne ja omat toiveet on helppo ottaa puheeksi.

Zekki suosittelee myös nuoren tilanteeseen sopivaa tukea tai palveluita, jotka toimivat korona-aikaan sopien etänä. Suositelluista tukipalveluista apua saa matalalla kynnyksellä, helposti ja nopeasti. Polut tukipalveluihin on tehty mahdollisimman suoriksi. Zekkiä voi käyttää myös lisätiedon lähteenä hyvinvoinnin tekijöistä tai olemassa olevista tukipalveluista. 

Nuorilähtöisyyden ideologialle rakentuva Zekki on suunniteltu käyttäjälähtöisesti nuoren käyttäjän näkökulma joka vaiheessa huomioiden. Juuret juontuvat 2015–2016 Kuopiossa kehitettyyn Hyvinvoinnin integraattori -malliin, jolla pyrittiin rakentamaan aiempaa kokonaisvaltaisempaa ja parempaa tukea nuorille.

Tarpeeseen saada nuoren oma ääni kuuluviin ja katsoa nuoren elämää kokonaisuutena syntyi Zekin perustana toimiva 3X10D®-elämäntilannemittari. Tiedetään, että nuoren oma arvio kertoo tuen tarpeista sekä vahvuuksista suhteellisen tarkasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koska vain harvoin ongelmat syntyvät hetkessä ja kohdistuvat vain yksittäiseen osaan elämässä, tukea on järkevää tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja nuoren koko elämää tarkastellen, myös vahvuudet huomioiden.

Zekissä koko palvelun lähtökohta oli nuorten tarve saada tietoa ja tukea helposti ja yhdestä paikasta. Nuorilähtöisyys tarkoittaa Zekissä myös sitä, että nuoren ei tarvitse tietää, mihin hän apua tarvitsee ja mistä sitä lähtee hakemaan. Apua tarjotaan aktiivisesti ja tuen hakemiseen rohkaistaan ja kannustetaan.

Jo nyt tulisi valmistautua koronapandemian pitkään varjoon. Emme vielä tiedä, mitä kaikkea seinien sisälle kätkeytyy. On varauduttava siihen, että nuorten tuen tarve tulee lisääntymään. Siksi juuri nyt on entistäkin tärkeämpää miettiä nuorilähtöisten palveluiden kehittämistä sekä ratkaisuja, joiden avulla nuorten hyvinvoinnista ja siinä tapahtuvista muutoksista saadaan ajantasaista tietoa. Nuorten hyvinvoinnin tueksi ja nuorilähtöisen palvelujärjestelmän aikaansaamiseksi tarvitaan konkreettisia ratkaisuja. Zekki on yksi niistä.  

Reija Paananen on asiantuntija, dosentti, Reetta Alanko, asiantuntija, FM ja Sakari Kainulainen, asiantuntija, dosentti, Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D -hanke, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.