Aliot

Luonnon köyhtyminen kannustaa tieteenalarajat ylittävään yhteistyöhön

ALIO

Luonto köyhtyy nopeasti, mikä vaarantaa myös ihmiskunnan hyvinvoinnin. Turun yliopistossa etsitään kestäviä ratkaisuja tiedekuntarajat ylittävästä yhteistyöstä.

Viime vuosina on julkaistu laajoja raportteja, jotka osoittavat luonnon köyhtyvän nopeasti. Tiedeyhteisö on yksimielinen tilanteen vakavuudesta. Luontokato johtuu väestönkasvusta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Ihmistoiminnan seurauksena elinympäristöt tuhoutuvat, luonto saastuu, lajien kannat hiipuvat, ilmastonmuutos hävittää lajeja ja vieraslajit uhkaavat alkuperäistä lajistoa. Myös Suomessa luonto köyhtyy ja uhanalaisten lajien osuus kasvaa.

Tuorein raportti – Britannian valtiovarainministeriön tilaama Dasguptan raportti – tarkastelee biodiversiteettikriisiä erityisesti talouden näkökulmasta. Luonnon köyhtyminen vaikuttaa ihmiskunnan talouteen, turvallisuuteen, terveyteen ja elämänlaatuun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kriittiset lukijat vierastavat ajatusta luonnon tai luontokadon hinnoittelusta ja huomauttavat, ettei raportti varsinaisesti tarjoa paljonkaan uutta tietoa. Merkittävää raportissa on se, että taloustieteilijän viesti menee paremmin perille erityisesti talouden toimijoille, jotka puhuvat samaa kieltä Dasguptan kanssa.

Vaikka tilanne on kriittinen, luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää. Se vaatii tehokkaita, realistisia ja helposti mitattavia toimenpiteitä. Koska luontokadon syyt ovat moninaiset, yksittäiset ratkaisut eivät riitä. Tarvitaan systeemitason muutos eli laaja kulttuuristen ja yhteiskunnallisten arvojen, käytäntöjen, päätöksenteon, talouden rakenteiden ja liiketoimintalogiikan muutos. On hienoa huomata, että Suomessa useat yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat lähteneet etsimään ratkaisuja luonnon ja talouden rajapinnoilta.

Turun yliopistossahaasteeseen tarttuu Biodiversiteettiyksikön ja Turun kauppakorkeakoulun johtama BIODIFORM-konsortio, joka lähtee liikkeelle Suomen Akatemian yli kahden miljoonan euron rahoituksella. Se on osa yliopiston temaattista kokonaisuutta ”luonnon monimuotoisuus ja kestävyys”, joka vahvistaa yhteistyötä ja luo alustoja verkostoitumiselle, yritysyhteistyölle ja innovaatioiden synnylle.

Konsortio on uusi avaus biodiversiteettitutkimuksen alalla. Se etsii kestäviä ratkaisuja yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan tutkimusteemat toisiinsa, liittyivät ne sitten kestävään kulutukseen, johtamiseen, yrittäjyyteen, toimitusketjuihin tai taloushallintoon ja rahoitukseen.

BIODIFORMissa on biodiversiteettitutkimuksen ja liiketaloustieteiden lisäksi edustettuina myös tulevaisuudentutkimus, kulttuurihistoria, luonnonyhdisteiden kemia, maantiede ja biologia. Se pohjautuu biodiversiteettiyksikön ja kauppakorkeakoulun sekä humanistisen tiedekunnan tutkimus- ja opetusyhteistyöhön.

Tutkimustietoa biodiversiteettikriisistä on paljon, mutta se ei ole johtanut konkreettisiin tekoihin. Ihmisten käyttäytymisen muutoksen ymmärtäminen vaatii luonnon- ja ihmistieteiden aktiivista vuoropuhelua. Covid-19-pandemia on saanut ihmiset nauttimaan luonnosta, mikä vahvistaa luontoyhteyttämme myös pitkällä aikavälillä. Ekologisen kriisin ratkaisua ei tule sysätä vain kuluttajien harteille, mutta on hyvä muistaa, että myös yritysjohtajat ja poliitikot ovat yksilöitä, joiden päätöksentekoa ohjaavat sekä tieto että tunteet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jokainen ympäristöuudistusnäyttää herättävän kärkeviä kommentteja yritysmaailman edustajilta. Näemme kuitenkin selvän muutoksen sekä yrityksissä että opiskelijoissa: vastuullisuuskysymykset koetaan yhä tärkeämmiksi, jopa itsestäänselvyyksiksi.

Turun kauppakorkeakoulun strategia rakentuu vastuullisen johtamisen ja liiketoiminnan perustalle. Luonnon köyhtyminen on nostettu erityisteemaksi vastuullisen liiketoiminnan eettisten kysymysten kurssilla ja keväällä aloitetaan pilottikurssi, jossa opiskelijat jalkautuvat paikallisiin yrityksiin tekemään näkyviksi olemassa olevia vastuullisuustekoja ja toisaalta edistämään uusien syntymistä.

Biodiversiteettiyksikön ja kauppakorkeakoulun yhteisillä luennoilla olemme käsitelleet yritysten roolia biodiversiteettikriisin ratkaisussa. Vaikka monessa yrityksessä on tartuttu toimeen tavalla tai toisella, on kehitys hidasta.

Opiskelijat ovatkin pohtineet, onko vain odotettava yritysjohtajien seuraavaa sukupolvea, jolle nämä asiat ovat jo lähtökohtaisesti helpompia sisäistää. Tieteenalat ylittävä tutkimus- ja opetusyhteistyö pyrkii rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta jo nyt.

Tutkijatohtori Juulia Räikkönen selvittää biodiversiteetin ja talouden välisiä suhteita Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä, kauppakorkeakoulussa ja BIODIFORM-konsortiossa.

Biodiversiteettitutkimuksen professori, Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari E. Sääksjärvi toimii Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja BIODIFORM-konsortion johtajana.

Laskentatoimen professori Markus Granlund on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
eläkenomi
luonnonvarat järkevään käyttöön ajoissa
" Tiedeyhteisö on yksimielinen tilanteen vakavuudesta. Luontokato johtuu väestönkasvusta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta ".

Kun perussyyt on noin selvästi ilmaistu, on löydettävä yhteisesti hyväksytyt keinot niihin vaikuttaa. Ylikulutus on tullut mahdolliseksi jo pelkästään väestöräjähdyksen myötä.

Luonnonvarojen ylikulutukseen ovat antaneet oman lisänsä myös vaatimukset korkeampaan elintasoon aivan alkeellisista oloista lähtien. Elämää helpottavat välineet ja laadukkammat tuotteet ovat tulleet suosituiksi. Kaikki tämä on luonut pohjan alati kasvavalle taloudelle. Nyky teorian mukaan se on kaiken perusta jatkossakin.

Ainoa luonnovarojen ylikulutuksen pysäyttämä ajatussuunta voisi olla vaatimus tehdä tuotteista sellaisia, että niitä voidaan helposti korjaamalla pitää käytössä mahdollisimman pitkään. Ennemmin tai myöhemmin tämä suuntaus hyväksyttävä. Jotkin valtiot tukehtuvat jo omien ja muiden jätteistä !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.