Luonnon köyhtyminen kannustaa tieteenalarajat ylittävään yhteistyöhön
ALIO
Luonto köyhtyy nopeasti, mikä vaarantaa myös ihmiskunnan hyvinvoinnin. Turun yliopistossa etsitään kestäviä ratkaisuja tiedekuntarajat ylittävästä yhteistyöstä.
Viime vuosina on julkaistu laajoja raportteja, jotka osoittavat luonnon köyhtyvän nopeasti. Tiedeyhteisö on yksimielinen tilanteen vakavuudesta. Luontokato johtuu väestönkasvusta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Ihmistoiminnan seurauksena elinympäristöt tuhoutuvat, luonto saastuu, lajien kannat hiipuvat, ilmastonmuutos hävittää lajeja ja vieraslajit uhkaavat alkuperäistä lajistoa. Myös Suomessa luonto köyhtyy ja uhanalaisten lajien osuus kasvaa.
Tuorein raportti – Britannian valtiovarainministeriön tilaama Dasguptan raportti – tarkastelee biodiversiteettikriisiä erityisesti talouden näkökulmasta. Luonnon köyhtyminen vaikuttaa ihmiskunnan talouteen, turvallisuuteen, terveyteen ja elämänlaatuun.
Kriittiset lukijat vierastavat ajatusta luonnon tai luontokadon hinnoittelusta ja huomauttavat, ettei raportti varsinaisesti tarjoa paljonkaan uutta tietoa. Merkittävää raportissa on se, että taloustieteilijän viesti menee paremmin perille erityisesti talouden toimijoille, jotka puhuvat samaa kieltä Dasguptan kanssa.
Vaikka tilanne on kriittinen, luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää. Se vaatii tehokkaita, realistisia ja helposti mitattavia toimenpiteitä. Koska luontokadon syyt ovat moninaiset, yksittäiset ratkaisut eivät riitä. Tarvitaan systeemitason muutos eli laaja kulttuuristen ja yhteiskunnallisten arvojen, käytäntöjen, päätöksenteon, talouden rakenteiden ja liiketoimintalogiikan muutos. On hienoa huomata, että Suomessa useat yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat lähteneet etsimään ratkaisuja luonnon ja talouden rajapinnoilta.
Turun yliopistossahaasteeseen tarttuu Biodiversiteettiyksikön ja Turun kauppakorkeakoulun johtama BIODIFORM-konsortio, joka lähtee liikkeelle Suomen Akatemian yli kahden miljoonan euron rahoituksella. Se on osa yliopiston temaattista kokonaisuutta ”luonnon monimuotoisuus ja kestävyys”, joka vahvistaa yhteistyötä ja luo alustoja verkostoitumiselle, yritysyhteistyölle ja innovaatioiden synnylle.
Konsortio on uusi avaus biodiversiteettitutkimuksen alalla. Se etsii kestäviä ratkaisuja yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan tutkimusteemat toisiinsa, liittyivät ne sitten kestävään kulutukseen, johtamiseen, yrittäjyyteen, toimitusketjuihin tai taloushallintoon ja rahoitukseen.
BIODIFORMissa on biodiversiteettitutkimuksen ja liiketaloustieteiden lisäksi edustettuina myös tulevaisuudentutkimus, kulttuurihistoria, luonnonyhdisteiden kemia, maantiede ja biologia. Se pohjautuu biodiversiteettiyksikön ja kauppakorkeakoulun sekä humanistisen tiedekunnan tutkimus- ja opetusyhteistyöhön.
Tutkimustietoa biodiversiteettikriisistä on paljon, mutta se ei ole johtanut konkreettisiin tekoihin. Ihmisten käyttäytymisen muutoksen ymmärtäminen vaatii luonnon- ja ihmistieteiden aktiivista vuoropuhelua. Covid-19-pandemia on saanut ihmiset nauttimaan luonnosta, mikä vahvistaa luontoyhteyttämme myös pitkällä aikavälillä. Ekologisen kriisin ratkaisua ei tule sysätä vain kuluttajien harteille, mutta on hyvä muistaa, että myös yritysjohtajat ja poliitikot ovat yksilöitä, joiden päätöksentekoa ohjaavat sekä tieto että tunteet.
Jokainen ympäristöuudistusnäyttää herättävän kärkeviä kommentteja yritysmaailman edustajilta. Näemme kuitenkin selvän muutoksen sekä yrityksissä että opiskelijoissa: vastuullisuuskysymykset koetaan yhä tärkeämmiksi, jopa itsestäänselvyyksiksi.
Turun kauppakorkeakoulun strategia rakentuu vastuullisen johtamisen ja liiketoiminnan perustalle. Luonnon köyhtyminen on nostettu erityisteemaksi vastuullisen liiketoiminnan eettisten kysymysten kurssilla ja keväällä aloitetaan pilottikurssi, jossa opiskelijat jalkautuvat paikallisiin yrityksiin tekemään näkyviksi olemassa olevia vastuullisuustekoja ja toisaalta edistämään uusien syntymistä.
Biodiversiteettiyksikön ja kauppakorkeakoulun yhteisillä luennoilla olemme käsitelleet yritysten roolia biodiversiteettikriisin ratkaisussa. Vaikka monessa yrityksessä on tartuttu toimeen tavalla tai toisella, on kehitys hidasta.
Opiskelijat ovatkin pohtineet, onko vain odotettava yritysjohtajien seuraavaa sukupolvea, jolle nämä asiat ovat jo lähtökohtaisesti helpompia sisäistää. Tieteenalat ylittävä tutkimus- ja opetusyhteistyö pyrkii rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta jo nyt.
Tutkijatohtori Juulia Räikkönen selvittää biodiversiteetin ja talouden välisiä suhteita Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä, kauppakorkeakoulussa ja BIODIFORM-konsortiossa.
Biodiversiteettitutkimuksen professori, Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari E. Sääksjärvi toimii Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja BIODIFORM-konsortion johtajana.
Laskentatoimen professori Markus Granlund on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani.