Kolumni

Elämäntapamuutos ja kuinka se tehdään

Ihminen on älykkyyteensä nähden yllättävän huono muuttumaan. Aina vuoden alussa kuntosalit, laihdutuskurssit ja lenkkipolut täyttyvät. Korkit ja karkkipussin suut suljetaan. Tehdään kaikenlaisia vankkumattomia päätöksiä, jälleen kerran.

Näin tammikuun lopussa alkavat ensimmäiset lipsahtamisen merkit näkyä. Perjantain jumppa jää väliin, kun polvea tuntuu kolottavan. Eikä yksi pieni makeapala haittaa mitään, eihän?

Itsepetos johtaa morkkikseen, ja pontevaan, yleensä ohimenevään ryhdistäytymiseen.

Asiantuntijat neuvovat meitä vuodesta toiseen, miten uudenvuoden päätökset saa pysymään voimassa muutamia ensimmäisiä viikkoja pidempään. Yleisin ohje on, että tarvitaan kokonaisvaltaista elämäntapojen ja oman asenteen muuttamista. Ei pidä myöskään haukata liian suurta palaa: yksi pieni muutos kerrallaan riittää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Innokas muuttuja nyökkäilee ja arvelee löytäneensä viisasten kiven. Mutta tieto pitää vielä siirtää käytäntöön. Pelkkä opaskirjojen lukeminen ei riitä, eikä asiantuntijankaan tuki auta, ellei tahto muutokseen tule itsestä.

Pyydän nyt anteeksi otsikkoa. Se lupailee liikoja. Ei minulla ole mittatilausratkaisua siihen, kuinka juuri sinä muuttaisit jonkin piintyneen tapasi.

Ehdotus on, ja sekin harmittavaisen laaja. Ratkaisevaa on minun nähdäkseni vakaa ja ystävällinen tahto toteuttaa muutos käytännössä. Ei itsensä piiskaaminen ja muutokseen ryhtyminen, koska kokee olevansa vääränlainen sellaisena kuin on.

Uljas uusi minä on saavuttamaton haavekuva, sillä kukaan ei pysty olemaan koko ajan täydellinen. Voitko katsoa itseäsi peilistä juuri sellaisena kuin nyt olet? Oppia tykkäämään itsestäsi kaikesta huolimatta – ja samalla pyrkiä elämään paremmin? Tässä se isoin hanke, jonka kanssa tehdä töitä, ja johon joskus tarvitaan ammattiauttajan tukea.

Kilot voivat palata sairauden aikana, tai muu koettelemus saada repsahtamaan vanhoihin tapoihin. Turnauskestävyydelle on ratkaisevaa, oppiiko ihminen olemaan ystävällinen mutta luja kaveri itselleen. Kompasteltiin, ei haittaa. Noustaan ylös, jatketaan matkaa.

Kirsi Saivosalmi

Kirjoittaja on jooganopettaja ja esikoistietokirjailija

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.