Aliot

Kunnissa päätetään myös asumisen kustannuksista

ALIO

Juuso Kallio

On tunnettu tosiasia, että asumisen kustannuksista melkoinen osa päätetään kunnissa. Kiinteistöliiton keräämien vertailutietojen mukaan kuntakohtaisesti kerättävien kiinteistöverojen ja muiden maksujen osuus on hieman yli puolet hoitovastikkeella pääasiallisesti katettavista taloyhtiöiden kuluista. Muut kiinteistönpitokulut ja asuntolainoihin liittyvät kuluerät eivät niinkään vaihtele kunnasta toiseen.

Indeksitalo-vertailussa tarkastellaan, miten kuntakohtaiset tariffit vaikuttavat kiinteistöjen kustannuksiin eri puolilla Suomea. Vertailussa lasketaan, paljonko keskeisiltä piirteiltään vakioisen kerrostalon kustannukset ovat eri paikkakunnilla. Indeksitalo on asuinkerrostalo, joka on 30-vuotias, sijaitsee kaupungin keskustassa omalla tontilla ja jossa on 40 huoneistoa. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaisesti päätettävät, Indeksitalo-selvityksessä huomioitavat kustannukset muodostavat hieman runsaat 50 prosenttia kaikista kerrostalon hoitokuluista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiinteistöverot ja maksut olivat vuonna 2020 keskimäärin 2,74 euroa neliöltä kuukaudessa vertailluissa 59 kaupungeissa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavat, sillä 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on vertailun halvimmassa kaupungissa Kempeleessä 1 564 euroa ja kalleimmassa kaupungissa Rovaniemellä 2  261 euroa.

Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa edullisin oli Oulu (2,45) ja kallein Helsinki (3,03). Tässä joukossa Turun sijoitus oli neljänneksi kallein (2,84).

Kustannustehokkuudella ja hyvillä käytännöillä on siis merkitystä kunnissa. Vuonna 2020 vertailun suurin kaupungin kaukolämmön kustannus vaihteli Kokkolan 99 sentistä neliöltä kuukaudessa Vihdin 1,67 euroon. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla edullisin lukema oli Oulussa 1,04, ja kallein Turussa 1,41.

Paikallisten erojen syy löytyy usein paikallisissa energiaratkaisussa. Turun seudulle tehty investointi Naantalin voimalaitokseen näkyy myös kustannuksissa. Turku Energia on luvannut, että keskimääräistä korkeammalla tasolla ollut kaukolämmön hinnan lasku jatkuu.

Myös vesimaksuissa vaihtelu on suhteellisesti suurta: halvinta vettä on Kempeleessä (42 senttiä) ja kalleinta Ylöjärvellä (96 senttiä). Raisio nousee kalliiden vesimaksujen (84 senttiä) ja alueen lämmön kustannuksen vuoksi koko indeksitalovertailun seitsemänneksi kalleimmaksi.

Vesilaitosyhdistys on esittänyt tuoreessa selvityksessään, että vesi- ja viemäriverkkojen saneerausrahat tulisi kaksinkertaistaa. Tämä tarkoittaisi merkittäviä korotuspaineita maksuille.

Yhteisestä infrasta on pidettävä huolta. Tilanne on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä monet kunnat ovat yhtiöittäneet vesihuoltonsa. Jo tällä hetkellä kunnissa voidaan toimia niin, että yhtiöiden kassat pidetään ns. tyhjinä ja ylijäämät tuloutetaan emokaupungille. Tällaisessa tilanteessa asukkailta kerätyt rahat pitäisi käyttää ensin oman infran kunnossapitoon ennen taksakorotuksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jätehuollon kokonaiskustannus vaihtelee myös melkoisesti kaupungista toiseen: halvimmillaan päästään 11 sentin kustannuksilla (Pirkanmaalla) ja kalleimmillaan pulitetaan miltei 30 senttiä (Raahe). Turussa jätehuollon kustannus on tässä välissä 22 senttiä.

Merkittävin vaikutus jätehuollon kustannusten taustalla on paikallinen käsittelyratkaisu. Turun seudulla on jo vuosia oltu tilanteessa, jossa jätteet on varastoitu ja sitten kuljetettu loppukäsittelyyn kauas syntypaikaltaan. Saloon keväällä valmistuvan ekovoimalaitoksen on luvattu parantavan tätä tilannetta.

Kun kunnissa tehdään tärkeitä päätöksiä, päättäjien on välttämätöntä tunnistaa faktat ja asioihin vaikuttavat olennaiset prosessit. Kustannusvastuullisessa ympäristössä toimivat kansalaiset, kiinteistönomistajat ja yritykset vaativat rinnalleen parhaita käytäntöjä ajavia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita kunnallisia organisaatioita.

Suomalaiset taloyhtiöt kyllä mielellään osallistuvat kuntien tärkeiden menojen rahoitukseen, sillä esimerkiksi kunnossa olevat kadut, toimiva pelastustoimi, toimiva jäte- ja vesihuolto sekä energiahuolto ovat välttämättömiä viihtyisän ja turvallisen asumisen kannalta.

Tärkeää on kuitenkin se, että kunnalliset verot ja maksut mitoitetaan kansalaisten kantokyvyn mukaisiksi, eikä monopolivoimaa hyödynnetä kohtuuttomasti. Monet isot ja maksuihin liittyvät ratkaisut sisältävät poliittisen harkinnan. Päätökset on tehtävä avoimesti.

Kirjoittaja on toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.